Päiväkirja

Sekavista päivistä, sekavaa kirjoitusta.

TERVETULOA

Nämä tarinat alkoivat heinäkuun alussa vuonna 2025. Ja ovat tosia. Nimet on jätetty vain etukirjaimille, koska en halua heitä omiin päiväjaarituksiini laittaa.
Meiltä suljettiin kaikki tilit, ja rahat jäädytettiin rahanpesuepäilyn takia. Pankista kerrottiin epäilystä rahanpesusta, kun yritimme ostaa asuntoa toisesta maasta. Kertaalleen asia selvitettiin pankissa ihan Englannin pankin kanssa, että Suomesta otettu laina on menossa Englannissa asuvalle henkilölle, jonka asuntoa oltiin ostamassa. Osuus pankista siis soitettiin Englantiin pankkiin. Sanottiin osuuspankissa kaiken olevan kunnossa. ”Voitte rauhaisin mielin lähteä kohti uutta kotia, raha siirtyy, ja tilit aukevat.”
Olimme lentokentällä, juuri ennen koneeseen sisäänkirjausta kävimme vielä käteisautomaatilla. Kortti ei toiminut. Siitä sitten soittamaan pankkiin. Pitkän odottelun jälkeen, sieltä vastattiin, ja sanottiin pankin tehneen muutoksia tileihin, ja laittaneen ne kiinni. Asiaa pitää mennä selvittämään paikan päälle Lahteen.
Onneksi emme ehtineet kirjaamaan laukkuja ja koiraa koneeseen, saati että olisimme itse ehtineet lähteä lennolle. Perillä meillä ei olisi ollut rahaa kuin kaksikymmentäviisi euroa. Sillä ei takaisin olisi tultu. Seisoimme Helsinki-Vantaan lentokentällä kahden ison matkalaukun ja suuren koiran lentohäkin kanssa itkua pidellen.
Onneksi meidät kentälle tuonut ystävä pystyi hakemaan meidät pois. Saimme majapaikan ystävän puolisolta vanhempien luota.
Tästä toisesta tilien kiinni laittamisesta ei jaksanut enää asunnon myyjä odottaa, vaan ilmoitti myyvänsä asunnon eteenpäin. Sinne meni koti. Kaikki tavarat he pakkasivat jätesäkkeihin ulos. Onneksi on ystävä, joka otti tavarat omaan talliinsa. Sitähän emme tiedä, onko siellä kaikki tavarat, asunnolla oli jo arvotavaraakin. Selviää sitten, jos joskus pääsemme täältä paska Suomesta pois.
Pankkivirkailija osuuspankissa ei osannut meille kertoa yhtään mitään, voivotteli vain tapahtunutta. Edellisestä pankkikäynnistä ei ollut mitään tietoja kirjattu ylös. Eli tämä uusi virkailija aloitti taas tyhjältä pöydältä, mutta hänellä ei ollut mitään käsitystä asiasta, tai hän ei ollut saanut edes tietoa.
Soitimme seuraavana päivänä ensimmäiselle asianajajalle, hän ei suostunut ottamaan asiaan mitään kantaa. Lienee hänellä itsellään tili osuuspankissa. Sanoi vain, että ”koittakaan selvittää itse, odottelette vain.”

Seuraava asianajaja otti asian haltuun. Kertoi hänellä olevan oma kanava pankkiin, ettei meidän tarvitse yrittää varata aikaa. Seuraavana aamuna menimme pankkiin selvittämään asiaa.
– Te olette tehneet pelkkää kiusaa asiakkaalle, sanoi asianajaja, ja jatkoi, – miettikää jos asiakas olisi ehtinyt Espanjaan, huomannut siellä tilien olevan kiinni, ja taskussa rahaa vain 25 euroa. Kuinka hän olisi päässyt takaisin tänne asiaa selvittämään? – sekä se, että tämä asia on jo kertaalleen selvitetty ja luvattu kaiken olevan kunnossa.
Päivän päätteeksi meille luvattiin tilien olevan auki vielä samana päivänä, ja rahan siirtyvän asunnon myyjälle. Tili kyllä aukesi, mutta sitä, eikä pankkikorttia voinut käyttää. Tililtä ei voinut maksaa laskuja, ei siirtää, tai nostaa rahaa. Eikä asuntokauppa rahat lähteneet eteenpäin.
– Eli tyhjä nolla oli käynnin tulos. Paitsi tietysti asianajajalle, nettoaahan hän, joka tunnistaa sen reilu 300+ ALV.
Tuli maanantai, eikä mikään ollut muuttunut. Soitimme asianajajalle. Hän sanoi, ettei voi asialle mitään, pankilla on niin kova valta ja arsenaali asianajajia, että hänen kädet ovat täysin sidotut. Pitää vain pistää ”jäitä hattuun” ja odottaa.
Kiva tokaista tällaista ihmisille, joilla ei ole yhtään rahaa, ei autoa, ei kotia, vain 2 matkalaukkua, koira, ja koiran lentohäkki. Aloitimme sosiaalihuollon ja Kelan kiertämisen. Siellä pääasiassa tuli kielteisiä vastauksia, koska tilillä näkyy rahaa. Veimme sossuun ja Kelaan asianajajan kirjoittaman kirjeen, jonka pankki vahvisti, etteivät tilimme ole käytössä, vaan ne on jäädytetty. Asuntoa ei ollut antaa, ei Vantaalta, ei Lahdesta. Ehdotteli vain yösijaksi kodittomien paikkaa, missä kaikki Laitakadun kulkijat majoittuvat. Sinne ei saa viedä koiraa. Eikä muutenkaan sinne mieli tehnyt. Johan siellä olisi varastettu vaatteet päältä.
Monen päivän pallottelun jälkeen saimme 29 euroa ruokarahaa, jes. Eivät vain osanneet kertoa, missä me voisimme valmistaa ruokaa, ei kuulemma ole sosiaalitoimiston taukohuone vapaassa käytössä.
Etsimme itse asuntoa, löysimme muutaman edullisen, joissa olisi ollut kalusteet, mutta joka paikassa ilmoitettiin, etteivät maksa. Kaupungin vuokra-asunnoista sanottiin, etteivät anna, koska Kela ei myönnä niin paljoa asumiseen rahaa, mitä vuokra olisi.
Tässä kohtaa mietityttää nämä ”muunmaalaiset”, jotka tänne tulevat, kuinka he saavat asunnot heti, vieläpä pääkaupunkiseudulta. Heidän ei tarvitse mennä juoppojen ja narkomaanien kanssa yömajoitukseen. Kuka heidän kotimaan raha-asiat selvittää? Miksi heillä on bussikortit, hyvät vaatteet, ruokaa? Ei heitä tuolla leipäjonoissa näy. Oman elämän kaaos!

Onneksemme saimme asua ystävän vanhempien luona, sieltä saimme myös ruokaa. Palkaksi teimme töitä ystävän omakotitalon rakennustyömaalla. Yksi viikko oltiin ystävän veljen talossa, kun he olivat lomalla.
Pari päivää vietettiin telttaillen, oli ihan kivaa kaikesta huolimatta. Ja saimmekin nyt itsellemme teltan. Mikä tässä lämpimänä kesänä, pärjää teltassakin.
Telttailupäivien jälkeen puoliso kiersi taas Kelan ja sosiaalitoimiston väliä, tuloksetta. Hän meni jo niin synkkiin vesiin, vielä kun lainauto hajosi. Loppujen lopuksi siitä ei mennyt kuin akku tyhjäksi.
Kävimme kolmella eri lääkärikeskuksella, josta meidät ohjattiin seuraavaan paikkaan. Matka vakuutuksesta koetimme saada aikaa yksityiselle. Mutta vakuutusyhtiössä hetken miettimisen jälkeen ilmoittivat, ettei vakuutus korvaa tällaisia lääkärikäyntejä. Eli paskaako silläkään sitten tekee? Poistoon.

Siitä tulikin mieleen, etten ole muistanut lopettaa vakuutusta. Joten teen sen heti nyt.

17.7.25

Eilen tuli vedettyä 3 päivän perskänni. Ehkä tänään pitäisi jo hidastaa. Vaikka eihän tässä ole mitään muutakaan tekemistä. Odotusta odotusta. Ei tullut rahaa sossusta. Nyt yritetään ostaa torista 20 euron teltta. Nii hei on meillä sitten katto pään päällä. Ei ihan talo. Mutta sateensuoja kuitenkin.   

Näin muuten unta viimeyönä ihmisestä, jonka kanssa en ole ollut tekemisissä moneen vuoteen. Hän ainakin asui ennen tässä ihan ystävän vanhempien naapurissa. En muista mitä unta näin. Tuli vain mieleen herätessä.  

Ei vaan onhan meillä rakas ystävä perhe. Jotka ovat ruokkineet ja asuttaneet meitä jo 2 viikkoa. Olen kuitenkin vähän yrittänyt palkaksi auttaa M ja E heidän taloremontissa. Saatiin tehtyä ulkopuolen veden eristys ja salaojat. Jotta vesi pysyisi talon ulkopuolella. Palkaksi lähdemme tänään pariksi päiväksi rannalle. Ulkoilma hellii Suomalaisia. On ollut jo viikon lähes +30 asteen helteitä. Tuntuu kuumalta, vaikka tottuikin jo Espanjassa näihin kuumiin ilmoihin. En tiedä tuleeko käytyä meressä uimassa. Koirat ainakin nauttivat. Saattaa tuota tulla ottaneeksi muutaman oluen tänäänkin. Mutta ei se väärin ole, kai! Paljon makkaraa ja hyvää seuraa. Mölkyn heittämistä.    

Emme saaneetkaan 20 euron telttaa. vaan sen oli varannut joku toinen. Eli on tuhlattava vähän enemmän. eikä taida onnistua retkeilykään. Kun ei saa autoa ihan rantaan niin ei nuoripari halua lähteä minnekään. Tai paljon on nyt riippuvainen M päätöksestä. Voisihan sitä mennä, vaikka Repovedelle.  

18.7.25. 

Huomenta päivää! 

 Eilen illalla saavuttiin Porvoon saaristoon telttaretkelle. Olimme täällä noin kello 20.00. Aloimme pystyttämään telttaa ja M alkoi tekemään ruokaa. E oli välittömästi ”kyrpä otsassa”. Hän ei kuulemma pidä retkeilystä laisinkaan. En edes ymmärrä miksi hän ylipäänsä haluaa lähteä tällaisille reissuille, jos se on vastenmielistä jo ajatuksena. retkeily alue koostuu 3 eri uimarannasta, joihin kaikkiin on tullut kyltit, ettei koiria saa tuoda alueelle. Yhdessä on kielletty myös leiriytyminen.  Alueiden ympärille on joko kaivettuojat ja laitettu puomit, ettei autoilla pääse ranta-alueelle. Tai laitettu ympärille aidat. ja pysäköiminenkin sallittua vain 6 tuntia. Sinällään hienoasia, ettei autoja saa vesirajaan, koska muuten paikat olisivat aivan täynnä asuntoautoja ja muuta sälää. Koirakielto on minusta huono asia. Alueella kuitenkin 3 rantaa. joissa yhdessä on aikaisemmin ollut koirille oma ranta. me leiriydyimme kieltoalueiden ulkopuolelle. Toisin sanoen tien toiselle puolelle. Onneksi meidän koirat ovat niin laiskoja, etteivät ilman hihnojakaan lähde mihinkään. Jos Pimu olisi ollut mukana se olisi käynyt kiertämässä kaikki muutkin leiriläiset. 

 Paikalla oli yksi iso pesue ulkomaalaisia, luultavasti Intiasta. He olivat vallanneet teltoillaan ja tavaroillaan yhden tulipaikan kokonaisuudessaan. Kyllähän Suomalaisetkin osaavat olla törkeitä. Mutta en itse voisi tällaista tehdä, onhan yleiset tulipaikat kaikkien käytössä. Paikalle saapui Venäläis-Suomalainen perhe peräkärryineen, tavaraa peräkärry täynnä. He valtasivatkin paikan toisen tulipaikan.  Me istuimme riviin katselemaan heidän puuhiaan. Istuimme rivissä tienpenkalla. Viihdettä kerrakseen. Heillä on mukana koira, joka irrallaan juoksi alueella, vaikka se on kiellettyä. Auton ja peräkärryn he toivat melkein kiinni meidän autoon. Kysyivät ystävällisesti luvan siihen. Tulenteko tuntui sangen vaikealta. Ensimmäisenä perheen isä koetti saada tulia aikaiseksi. Lapset hakkasivat polttopuita kilpaa. Kävi siinä toisenkin seurueen mies puita tekemässä. Pieni liekki lepatti muutamaan otteeseen, jonka jälkeen isä luovutti työn pojalleen. Saivat he pienen liekin aikaiseksi. Telttoja heillä oli 2 isoa ja 1 pieni. Mietimme, kuinka he olivat mahtuneet tulemaan kaikki yhdellä henkilöautolla. Toinen seurue leikki lasten kanssa tulipaikan ympärillä. Heillä oli isot karkelot pitkälle iltaan. Musiikin soidessa. 

 Kävimme hakemassa isoja nuotiopuita rakovalkean tekemistä varten. En olisi itse osannut tehdä rakovalkeaa. Mielikuva siitä oli erilainen mitä se oikeasti on. 

 M katkoi metsästä kaatuneesta puusta tukipuut. Minä kävin hakemassa sytykkeitä. Saimme tulen syttymään suhteellisen hyvin, vaikka puut ja sytykkeet olikin hieman kosteita. Ensimmäisellä yrittämällä huomasimme ilmaraon olevan liian suuri, jotta tuli pääsi hengittämään oikein. saatuamme ilmaraon oikean kokoiseksi alkoikin tulen kaunis leikki puiden rungoilla. 

Kerroin tarinaa isästäni, joka oli armeija aikana saanut kahden päivän kuntoisuus loman tehdessään rakovalkean metsäleirillä. 

Toinen tarina kertoi siitä, kun olimme joskus lapsena olleet vanhempien ja enon perheen kanssa saaristossa leireilemässä viikonloppuna. Isä ja Eno tekivät rakovalkean. Kun me lapset olimme menneet nukkumaan isä ja eno jäivät tulille. Aamulla herätessä äiti kauhisteli, ettei isästä ja enosta ollut jäljellä kuin kaksi tuhkakasaa. Tuuli oli pöllyttänyt rakovalkean tuhkat nukkuvien miesten päälle. Teimme tällaisia retkiä veneellä sen yhden vai kahden kesän aikana useampia matkoja. Näin muistelen. Meillä oli kaksi erilaista venettä. Toinen oli sellainen painava lasikuituinen vanhanmallinen, olisiko ollut kalastajavene missä oli keskimoottori mikä piti hirveää meteliä. Eikä kulkenut mihinkään. Seuraavana vuonna meillä oli hienompi puuvene, jossa oli iso sisämoottori. Joka kulki paljon mukavammin. Siinä oli myös vesisukset. mutta en muista käyttikö kukaan niitä. Sen muistan, ettei isä osannut kunnolla käyttää sitä venettä. Se meni aina keula pystyssä. Jostain oli kuullut, että venettä olisi joskus lyhennetty, eikä se enää toiminut kunnolla. Tai sitten vaan käyttäjän kokemattomuus. Veneessä oli takan jonkinlaiset levyt, joilla venettä olisi pitänyt voida säätää niin sanottuun ”plaaniin”.  tämän viimeisen veneen kanssa veneilystä en muista kuin kerran tai kaksi. Ei ollut ihan varma oliko isä sitä maksanut, vai oliko se meillä vain koekäytössä. Toinen asiaan vaikuttava seikka on ollut äitini sairastelu. 

19.7.25 

Päivä 3 Porvoon saaristossa. Ilma on niin ihana. Tänään ei tuule niin paljo kuin eilen. Rannalle tuli eilen aikapaljon uusia perheitä. Laittoivat pystyyn kuka minkäkin laisia teltta virityksiä. Eräällä perheellä oli hienosti suunniteltu peräkärry. Siinä ei ollut kuomua ollenkaan, joten he työnsivät kärryn rantaan, koska se mahtui portin alitse. Siellä heillä on kaikki tarvittava. Iso oleskelu ja nukkumisteltta. Saunateltta. Kesäkeittiö, jonka ylle he laittoivat tuuliverhon tuomaa suojaa. Tänään aamusta tullut muutamia uusia autoja.  

Kävin aamukävelyllä, varsinaisella parkkipaikalla ei ollut kuin yksi auto. 

Vaikka rannalla on koirien tuonti kielto niin tämä ranta on valiokitunut kaikista huolimatta koiraihmisten rannaksi. Lähes kaikilla on koira mukana.  Meidän koiratkin ovat olleet nätisti. Eivät ole yrittäneet lähteä mihinkään, vaikka olleet irti, ja ihmisiä kulkenut edestakaisin. Välillä joku meinannut mennä tutustumaan. 

Eilen illalla pelattiin mölkkyä, Mini makasi keskellä tietä. Eikä väistänyt mihinkään, vaikka tiellä kulki väkeä. Mölkyt on nyt tasan miesten ja naisten kesken. Toissa iltana naiset voittivat 3–2. Eilen me M kanssa voitimme samalla tuloksella J ja E.  

Eilen illan rakovalkea ei toiminut niin kuin toissaillan tuli. Meillä ei M kanssa ole aivan homma hallinnassa. Mutta aina oppii. Eikä valkean puut ollut aivan optimaalisia. 

Eilen M kokeili tulisiko kalaa. Toiseen tahnapalloon oli kala käynyt nappaamassa. Mutta ei huomattu. En ole tuota kalastusmuotoa kokeillut ikinä. Ei ole ehkä minun muoto. Siinä laitetaan tahnaa koukkuun, joka kelluu ja sen alle paino, joka painuu pohjaa. Eilinen ranta on niin matala, lienee tahnapallo kellui pinnassa. Minulle mieluisaa kalastamista on sellainen, jossa kalaa pyydetään ollen itse ongen vavassa. Silloinkin jos kalaa ei tule, en kauan jaksa sitä harrastaa.  

Nyt suunnittelemme lähtöä rantaa uimaan. Ikävä, että vesi on merivesi. Toki Suomen rannikon merivesi ei ole kovinkaan suolaista verrattuna muualla.  

Haisee vaatteet savulle. Oma nahka on niin tahmean likainen. Oli ikävä nukkua, kun liimaantui jalat ja kädet kiinni toisiinsa peiton alla. 

Sellaista tämä retkeily elämä on. Ajattelee jos olisi jossain Lapissa vaeltamassa ja pitäisi käydä peseytymässä jossain lapin joessa tai purossa. Ne ei liene laisinkaan lämpiävän siedettävän asteiseksi vuoden ajasta riippumatta. Voisihan niissä tietty tehdä pakolliset pesut.   

 Edelleenkin suurin osa täällä matkailevista tuntuu kielellisesti olevan muita kuin Suomalaisia. Venäjää kuulee paljon. tai sitten se on Ukrainaa, ovathan ne lähes samanlaisia, näin Suomalaiselle korvalle. Eihän Venäjän kansalaiset pääse tällä hetkellä Suomeen, eikä saa oleskella, ellei heillä ole kaksoiskansalaisuutta. 

Teimme juuri päivän hyvän työn. Eräs seurue ajoi auton isoon monttuun. Naiset menivät ensimmäisenä auttamaan. Kun ei onnistunut mentiin miehissä hoitamaan homma kotia. Liina puuhun ja sillä saimme auton vedetty’ montusta ylös ilman suurta ongelmaa. 

He kertoivat olevansa kotoisin Ukrainasta, josta Suomeen on tullut paljon kansalaisia siellä olevan sodan takia. Joka on hirmuvaltias Putinin järjetön teko. Tätä sotaa on tuettu Ukrainalle koko euro alueen valtioiden puolesta, myös Amerikan Yhdysvallat on mukana tukemassa tätä sotaa Venäjää vastaan. Sota on kestänyt yli kolme vuotta. Venäjä on tuhonnut Ukrainasta suuren osan. Kauheinta tässä on se, että Putin kohdistaa iskunsa enimmäkseen siviileihin. Vaikka se ei ole oikeutettua mitenkään muutenkaan.  

Yhdysvaltain presidentti Trump meinasi pistää Yhdysvaltojen rahahanat kiinni ukrainalle. Samoin se Käski Nato-maiden nostaa omia puolustusmenoja monella prosentilla. Osa maista ei suostunut näihin vaatimuksiin, varsinkin Espanja. Mutta joutui kuitenkin taipumaan muiden maiden lailla samoihin ehtoihin. 

Trump nosti myös tulliveroja useille maille yli EU-rajojen. Jolla se melkein sai aikaiseksi kauppasodan. Minun mielipide tästä tulliasiasta on se, että Trump teki sillä vain rahaa itselleen ja rikkaille ystävilleen pörssissä. Sen heilahtelut tuon tullimääräyksen takia oli historian suurimpia sitten toisen maailmansodan jälkeen. 

hyvä asia puolustusraha prosentin nostoon on se, että Natomaat kykenevät tulevaisuudessa yhä enemmän huolehtimaan omasta puolustuksesta. Tulee uhka mistä ilmansuunnasta tahansa.  

Huono asia Suomen kansalaisille on muiden verojen nousun lisäksi suuret hinnankorotukset päivittäistavaroissa. Se aika mitä me olemme olleet Suomesta pois ovat hinnat nousseet monissa tuotteissa lähes 50 prosenttia. nykyisillä tuloilla meillä ei olisi mitään mahdollisuutta elää täällä normaalia elämää, ilman sosiaaliavustuksia. Pelkästään asuntojen vuokrahinnat on noussut paikka paikoin tuplaan.  

Toiveissa onkin päästä kotia Espanjaan mahdollisimman nopeasti. 

Eilen ystävät Espanjassa laittoivat meriveden olevan lähes +30 asteista, ollen virallisessa mittauksessa +28.6 astetta. Mikä on mittaushistorian lämmin merivesi Siellä. lämminnyt yli +6 astetta sinä aikana, kun mittausta on tehty vuodesta 1984. Ilmaston muutos on todellista. Meidän alueen uima-altaan vesi on jo yli +30. Eilen oli ollut ilman lämpötila +39 astetta. Nyt kun on tottunut näihin lämpötiloihin täällä, voi tuo helle kotona olla melkoisen tukalaa. Jos sinne takasin tässä kesän aikana päästään. Elokuun jälkeen ilmat alkavat sielläkin hieman viilenemään. Pysyen normi Suomen kesälämpötilojen ylärajassa aina loka-marraskuuhun asti. Marraskuusta maaliskuuhun on aika, jolloin Suomalaisia on siellä eniten matkailijoina. Talvehtijoita on eniten syyskuusta huhtikuun loppuun. 

Oi maamme synnyinmaa. Kyllä nyt esittelet parastasi, kun ei arkihuolet paina. Muuten täällä ei ole kuin huolia. Mielen pitäisi olla iloinen. Huolet painavat takaraivossa ihan tämän tästä. Vaikka niille on osattu jo nauraakin. Olisihan se ihanaa elää elämää missä kaikki olisi hetken hyvin. Kyllä se aika-ajoin Omenapellossa Lahdessa siltä tuntuikin, vaikka velaksi elin kokoaja. Ne kuitenkin kykenin maksamaa, samalla nauttimaa muusta elämästä. J oli silloinkin omia kriisejä lasten, sekä heidän isän puolelta. Hetkien helpotusta hänellekin siunaantui. Hän ei toki asioistaan, mielialasta puhu kuin välillä kännissä. Jolloin itsekseen romahduksia koki. Ei se helpottanut paljoa Lapissakaan. Viinaahan meillä on alkanut kulua koko ajan enemmän jo loppuajoista omenapellontiellä, lisääntyen Espanjaan muuton yhteydessä. Siellä se vielä niin halpaa, ettei sen hankinta edes kirpaisu yhtään. Ja siellä löytyy siihen touhuun seuraa lähes päivittäin, varsinkin talviaikaa. Se on syy miksi en välttämättä tahtoisi muuttaa Suomi alueelle takaisin. Onni siinä on se, että alkaisi työt, jotta ei joka ilta kykene viinan juontiin, näin uskottelen itselleni. 

Joutui ottamaan yhden pamin ja kolme relaksanttia tänään ollut todellinen ahdistus päivä meidän tilanteen takia. Nyt vielä, kun ajattelen, että lääkäri suosittelisi minulle sairaspäivä rahaa, jotta voisin hakea sitä eläkettä. Niin jos joudun odottamaan sitä vuoden niin en voi aloittaa baronalla töitä. Koska sinne on siirrettävä osoite. Niin silloin loppuu asiakkuus. Ja leikkauskin jää tekemättä. Toki täytyy toivoa, että raha riittää sitten asumiseen Espanjassa sen ajan, että täällä asiat saa kuntoon. Kyllä siellä tonnilla kuulauden selviää. 215 € mopoon, 460 asuntoon. Niin jäähän siihen reilu 400. Jos siis saisin sairaspäivärahaa sen reilun tonnin. Meinasin tänään kokeilla tuota puheominaisuutta, mutta en kehdannut, kun oli muita ihmisiä ympärillä, varsinkin kirjoittaessa heistä myös. 

Mutta olen päässyt hyvin kirjoittamisen makuun. Kivasti saan tekstiä aikaiseksi. 

Tämä reissu elämä muiden nurkissa alkaa jo ikävystyttää, kun ei ole omaa rauhaa laisinkaan. Niin ei esimerkiksi kehtaa syödä tarpeeksi. Toisaalta se on oikein hyvä laihdutuskuuri. Ei tässä kuitenkaan nälkää ole nähty. Äsken kävimme J kanssa kävelyttämässä Ellaa, samalla menimme syömään Keravan ykkös- pizza express paikkaan kebabit. Maistui oikein hyvälle pitkästä aikaa. Vaikka rahaa siihen ei olisi ollutkaan. Tänään tein vaihteeksi sellaisen mokan Instagramissa mihin meni meidän viimeisistä rahoista yli puolet. Luulin sen maksavan 19.90 kolme kuukautta, mutta ottivat yli satasen. Kun en osannut tarpeeksi hyvin lukea englanninkielistä tekstitystä. Sitten sitä selvitellessä meinasi mennä hermot. Sain asian selvitettyä. Rahojen pitäisi palautua. Ei tietenkään heti huomenna. Luulen siihen menevän useita päivä, jopa viikkoja. Hyvä opetus taas, ettei noihin mainoksiin pidä sekaantua. 

 Lähtiessämme pois rannalta vahvistui ahdistus tästä olemisesta. Tuli mieleen A romu mersu, mikä seisoo kirkonkylässä pihalla. Tai onneksi seisoo vielä. Jos siitä saisi helpolla vielä ajokuntoisen halvalla, niin saataisiin J kanssa joku kulkupeli. Sitten on sama, vaikka asuttaisiin teltassa eri paikoissa näin kesällä. Päästää liikkumaan. Helpottaa omaa päätä tuo jo paljon. 

A asuntoon emme ole tervetulleita, sen arvasinkin. Siitä on tullut ihmeellinen noissa asioissa. Mikään ei onnistu. Väitti E, menevänsä itse sinne kohta. 

20.7.25. 

Aamu alkaa Aalla. Yöllisen potkimisten ja lautasten rikkomisten lisäksi Unet olivat hyvät, kiitos pamin. Näin yöllä unta, jossa minulta yritettiin ryöstää lompakko. Tämän torjuakseni potkaisin unissani lautasen seinältä, mikä meni rikki. Hyvällä tuurilla se lensi pääni viereen, eikä suoraan päähän. Siihen heräsi puoli taloa.  

Lautanen, joka on E äidin itse maalaama. Onneksi ei kallis muuten, kuin tunnearvo. 

Aamupalan jälkeen tutkimme M ja E tulevan talon piirustuksia. Pitäisi huomenna aloittaa lattialämmitys kaapelipaikkojen railomaiseen lattiaan. Iso työ, putkea menee noin puolitoista kilometriä. Samalla tutkimme vaihtoehtoja koneesta.  

Nyt lähdimme J kanssa Heinolaa kohti, käymää A kysymässä saisimmeko häneltä auton, ja tarvittaessa tyhjän asunnon hetkeksi käyttöön.  

21.7.25. 

Hidasta aamua. Kirjoittelun aloitan noin samaan aikaan kuin jo monena päivänä niin kuin kurssin ohje on. 

Eilen tuli vedettyä autotalli känni J kanssa. Tai minä aloitin jo Heinolassa. Saimme vaihdettua A kanssa hänen mersu ruokapöytään. Se pitää vain katsastaa. Mutta helpotus tähän asiaan, päästää liikkumaan.  

Nyt aamulla M herätti aikaisin, luulin että lähetään raksalle, mutta se alkoikin laskea neliöitä talosta ja soittelemaan lattiamassojen hintoja. Minä sitten makailin sängyssä. Ne käyttivät koirat, Ellankin. Minä en ole laittanut siihen rikkaa ristii sen jälkeen, kun annon Pimun pois. Pimu sai onneksi aivan mahtavan kodin, viihtyy varmasti paremmin kuin meidän kanssa. Sillä turkki kiiltää ja on hyvinvoivan näköinen. Muistaa toki meidät, mutta on kyllä jo niin E ja E perään. Koirista pääasiassa eilen kirkonkylässä puhuttiinkin. Onneksi sain myös A vähän rahaa lainaa. Ei tarvis olla ihan PA. 

J lähti nyt aamusta käymään Vantaan Sossussa, saas nähdä huomaako he siellä osoitteen vaihdon Lahteen. Vai saako sieltä rahaa, ja kämpän. Luulen ettei tapahdu mitään. Sitten me menemme keskiviikkona Lahteen. Minulla on ke aamulla Heinolassa lääkäri. Lähden kysymään, saisinko tuolle oikealle polvelle lähetteen leikkaukseen. Kysyn samalla lääkäriltä eläkeasiaa, onko minun mahdollista sitä lähteä hakemaan. Olen kuitenkin sitä jo kaksi kertaa hakenut. Olen jo 55-vuotias. yrittänyt hakea vuoden aikana lähes kaikkiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin mitkä vastaisivat sellaista työtä mitä vielä kenties kykenisin tekemään. Mutta en haastatteluista huolimatta ole kelvannut yhteenkään. Iällisesti minulla on vielä puolitoista vuotta aikaa, kunnes eivät enää edes yritä laittaa minua mihinkään koulutukseen. Pitäisi myös soittaa kelaan millainen on sairaspäiväraha, jos joudun olemaan sillä sen vuoden ennekuin voin hakea eläkettä.  

Huono asia sairaspäivä rahassa on, etten voi mennä Espanjassa töihin niin kauan kun se on meneillään. Mutta jos se olisi sen suuruinen, että pärjäisin siellä, niin sitten voisin keskittyä opiskelemaan kirjoittamista täyspäiväisesti. Samalla olisin kodin henki J, kun hän on töissä. 

Pidän paljon tästä kirjoittamisesta, kun alkaa tekstiä syntymään, vaikka tässä harjoituksessa kirjoitankin päivittäisistä asioista. Mukava huomata kuinka vaivattomasti tekstiä syntyy. Nopeuskin kasvaa koko ajan. Ennen kaikki kirjoittaminen tyssää johonkin jumiin päässä, kun tarinan kuljetus ei etene tietystä pisteestä. Eikä osaa lähteä rönsyilemään toisesta kohtaa. Uskon tämän, tai jatkokurssin opettavan myös sen asian. Kaiken kaikkiaan nautin hyvin paljon. Jatkossa varmasti saan kaikki muutkin kesken jääneet kirjoitukset vietyä loppuun asti. Jos joku ei mene niin sitten siirryn seuraavaa. 

Minulla on nyt toinenkin kirjoittamisen tehtävä avoinna. Teen sitä tämän ohella. Koetan opetella kirjoittamaan päivässä ainakin sen tuhat sanaa. Tämänhetkinen alaraja on viisisataa sanaa päivässä. Se alkaakin tulemaan jo alle tunnissa. Olen myös aloittanut kirjoittamaan puhelimella, kun tulee asioita mieleen. 

Eilen kävimme hyvät keskustelut J kanssa vaikkakin humalassa. Tai minä olin enemmän kuin J, koska hän ajoi Heinolasta tänne, ja aloitti vasta sen jälkeen. Sovittiin paljon asioita, toivottavasti osaamme pitää niistä kiinni. Aion kyllä häntä muistuttaa, jotta ne toimisivat. Siinä määrin, kun itsekin sitä noudatan. Uskalsimme myös rakastella, mikä tuntui todella hyvältä, vaikka olinkin humalassa. Tai ainahan se hyvältä tuntuu. Mutta, se että tulin. Mitä en yleensä humalassa tee. 

Tähän kirjoittamiseen vielä, on opeteltava, etten lähde pyyhkimään koko sanaa, tai jopa useampaa yhden virheen vuoksi, vaan korjaan ne jälkikäteen. Ei kuitenkaan tule ihan niin paljoa virheitä kuin Uunolla. 

 Taidan katsoa, saanko tekstiä tuohon toiseen tarinaan, Eilen siihen lisääminen oli aika paljon miettimistä, miten sitä jatkan. Tahtoisin siihen tarinan paikkaa koskevaan osioon oikeita paikkoja ja kuvauksia paikasta.  

Saatan palata tähän vielä illemmalla, kun tulee enemmän tapahtumaa. Nyt en ole tehnyt muuta, kuin selannut somea. Palataan, haleja ja pusuja. Pidetään peukut pystyssä J, että saataisiin asioita eteenpäin. 

Se ei sitten synkät pilvet meitä jätä rauhaan. J annettiin kaikki 28 euroa ruokarahaa. Wuhuu. Sillähän elää täällä Suomessa. Ei antanut asianajaja meidän puuttua asiaan. Meinattiin mennä keskusrikospoliisin puheille. Laitettiin eilen kyllä viestiä toiselle juristille, luultavasti on lomalla, kun ei ole mitään vastannut. Meinasin tänään kyllä kirjailla tapahtuneesta jutun EU ihmisoikeus tuomioistuimeen. Vaikka siellä sanotaan, että ensimerkiksi pitäisi käydä kaikki oikeusasteet omassa maassa, mutta kun täällä ei tapahdu mitään. Juristikin on täysin kädetön tässä asiassa. Pankilla niin kova suoja tällaisessa asiassa. Mielestäni täysin väärin. Ihmiseltä viedään kaikki ihmisoikeus. 

Lisäksi harjoitettiin M auto. Eihän asialle mitään voi, olisihan se mennyt heilläkin. Ainahan se on kuittenkin eri asia, kun se tapahtuu vieraalle. Vaan eipä siihenkään nyt ole varaa. E on maalla samanlainen bemu, jos vaikka saisi siitä sen. Huojennusta Asiaan siitä oli vain akku sipannu. Kaikki pelaa, kun sai uutta virtaa. Sen osalta kaikki hyvin.  

J on kyllä ihan rikki, eikä suotta. Sillä meni koko päivä juosta kelan ja sossun väliä. Lupasivat kaikki 28 euroa ruokarahaa. Sanoinkin sille, kun hakee huomenna maksusitoumuksen, niin kysyy samalla, onko niillä sosiaalitoimistossa takahuonetta missä voi ruuan valmistaa.  

Olisi pitänyt laittaa lankkia iholle, niin olisi saanut 3 tonnia, asunnon, uudet tiskikoneet, pelit ja vehkeet alkajaisiksi. 

 M kanssa ei paljoa saatu raksalla tehtyä, vähän lattioita piikattua, ja ränneihin hulevesikaivot et valuisi edes vähän vesi pois. Rännit kyllä vielä niin täynnä roskaa, että valuu ränneistä yli. 

Sitten pitikin lähteä auttaa J auton kanssa. 

Tämmöinen päivä tänään. Huomenna uudet kujeet. 

22.7.25 

Tänään vähän myöhässä päivittäisestä tehtävästä, koska pitää maksaa asuminen ja ruoka työnteolla. Siksipä en myös kirjoita kovin pitkästi. Olemme siis töissä täällä M ja E talolla. J tullut kelan ja

sossun päätös mitkä pitää hakea. Saa sen kovat 28 euroa. J tuolla piikkaa lattiaa, minä putsaan vesikouruja. Jatkan illemmalla. 

 23.7.25 

Eiliselle tein lyhyen tekstin, ei tällekään päivälle paljoa kertomista ole. Eilen otettiin lähtömaljoja, saunottiin.  

Aamulla klo6 herätys, vaatteet päälle ja tielle. Käytiin syömässä Tuuliharjassa. Sitten sukka syylärissä lääkärille näyttämään polvea, jos ne vaikka leikkaisi sen kuntoon. Samalla kyselin mahdollisuutta eläkkeeseen. Siihen palataan myöhemmin. Polven takia kävin röntgenissä ja verikokeessa.  

Meidän asunto, ja raha-asiat ei etene mihinkään suuntaan. Sanoivat yhdessä vuokravälityksessä, ettei kela maksa niin paljon, että saataisiin asuntoa. 

Nyt vaihdetaan matkalaukut Korsosta Heinolaan. Uusiin nurkkiin. Jatkan myöhemmin, jos on jotain kerrottavaa. On vähän heikko happi. 

Kirjoitin J tällaisen saate kirjoituksen ihmisoikeuskanslerille. Oikeusministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, Sekä EU ihmisoikeustuomioistuimeen. 

Millainen on ihmisoikeus Suomen kansalaisella. Minulta Osuuspankki jäädytti kaikki tilit, oman, sekä yrityksen. Epäily rahanpesusta, kun yritin ostaa trailerivaunua Espanjasta, johon oli tarkoitus muuttaa. Käsiraha meni läpi, mutta isompi 30tuhanne siirto jäi pankkiin. Tämän rahan olen ottanut lainaksi suomalaisesta rahalaitoksesta, josta osuuspankilla on paperillinen todistus. Sitä selviteltiin pankissa 3 4 viikko sitten. Minulle tehtiin 5 tunnissa kaikki mahdollinen selvittely. Pankista soitettiin Espanjan pankkiin, jossa myös myyjä on töissä. Asiasta sovittiin, että raha lähtee liikkeelle. Olin lähdössä Espanjaan 14.7, olin jo laukkuineni ja koiran kanssa lentokentällä laittamassa laukkuja lentokoneeseen, kun kävin vielä käteisautomaatilla. Kortti ei toiminut. Soitin pankkiin, sieltä sanottiin, että pankki on tehnyt muutoksia tiliini ja sitä pitää tulla pankkiin selvittämään. Onneksi en ehtinyt nousemaan koneeseen.  

Minulla oli 25 € rahaa ei autoa, ei asuntoa. Pääsin ystävän kyydissä käymään Lahdessa pankissa. Siellä ei tullut mitään selvyyttä asiaan. Menin 2 päivän päästä pankkiin asianajajan kanssa. Siellä meni päivä. Taas sanottiin, että tilit aukeavat ”tänään” ja raha myyjälle siirtyy seuraavana päivänä. Tili kyllä aukesi, mutta ei sieltä voinut siirtää, ei nostaa rahaa. Ei kortilla eikä pankista. Asianajaja sanoi, ettei hänellä ole asiassa mitään tehtävissä.  Pankilla niin iso valta. 

Nyt on mennyt 2 viikkoa minulla ei ole asuntoa ei rahaa, ei mitään. Kela ja sosiaalitoimisto on pompotellut minua luukulta toiselle. Eivät oikein voi antaa rahaa tai maksaa asuntoa, kun tilillä on rahaa. Mitä en voi saada käyttöön. Yöpaikkaa tarjoaa humalaisten yöpaikasta mutta sinne en mene. Eikä pääsekään, kun on koira. Sain eilen sossusta 28 euroa ruokaan. Mutta eihän minulla ole mitään paikkaa tehdä sitä. Pankki ei ole tehnyt asiasta edes rikosilmoitusta. Asianajaja sanoi, ettei itse voi vielä tehdä rikosilmoitusta. Minulta on nyt mennyt kaikki. Minulla ei ole rahaa, ei ruokaa, ei asuntoa. Asunnonmyyjä ei jaksanut odottaa, vaan myi asunnon toiselle. Ja minun käsiraha jäi sinne. Yrityksen kaikki maksut ovat myöhässä. Ottamani lainan kulut juoksevat koko ajan. Minulta on mennyt luottotiedot. En saa mihinkään pankkiin tiliä. Minulla olisi alkanut Espanjassa uusi työ 2 viikkoa sitten, sekin meni. Minulla ei ole ikinä ollut mitään rikollistaustaa tai merkintää. 

Mielestäni minulta on viety kaikki ihmisoikeudet, ihan ihmisoikeuslakiakin katsottuna.  

26.7.25 

Heppa. muutama päivä ollut väliä kirjoittamiseen mutta täällä ollaan. Kaikenlaista sattunut. Mutta ei vielä ihan ole kirjoittamisen aika. Yritän saada blokin auki, niin voisin alkaa siirtää juttuja sinne.

Eilinen meni huili päivänä. Kun edellisenä otettiin vähän kaljaa. Tänään pääsin aloittamaan auton toisen puolen ovia. Ovat pahemmin mätiä kuin kuskin puoli. Mutta paljon kittiä ja aikaa niin niistäkin parsitaan vallan katsastus kelpoiset. 

hieman pilvisty ilma niin ei ole niin kuuma. Vähän meinaa särkeä päätä. 

Onneksi saatiin paremmat patjat nukkumiseen, ja hyttysverkko oveen niin voi nukkua ovi auki. Ei ole niin tukalaa.  

Eilen tuli J viesti exältä, että lastensuojelu on ilmoittanut hänelle J olevan rahanpesu epäilty. Eli ei tiedä sitten mihin se johtaa. Tai tietää, J ei varmaan saa tavata heitä enää ollenkaan. Sitten tuli vielä yöllä viesti, olevinaan hänen tyttäreltään, jossa oli hänen kärsivän aina paniikkikohtauksista, kun on yhteydessä äitiinsä. Toki viestin lopussa huomasi, ettei viestiä ollut tytär kirjoittanut, vaan puhelimen oli ottanut isä haltuun ja kirjoittanut viestin. On tehnyt tätä ennenkin. Jonka jälkeen tyttärestä ei varmaan taas kuulu hetkeen mitään. Onneksi hänkin vuoden päästä täyttää 18- vuotta. Niin ovat kaikki lapset yhtä lukuunotetummatta täysi-ikäisiä. I puhui joku vuosi sitten, että hän hakee muualle kouluun, kun pääsee ala-asteelta. Vaan taitaa se isä painostaa hänen jäämään Lahteen kouluun ja asumaan kotia. Sillä miehellä on kyllä niin kova ote lapsista alistamisessa, ja paskan puhumisesta. Ei ole muut kuin J päässyt hänestä eroon.  

Hän taas itse ei ole edelleenkään päässyt eroon J, vaan puhuu lapsille, sekä jaanan vanhemmille satuja J ihan jatkuvasti. Keksii myös omia juttuja J pään menoksi. Luulisi olevan raskasta eloa tuollainen, ettei voi jatkaa omaa elämää eteenpäin.  

Sitä samaa tekee myös J äiti. Isä ei, mutta uskoo kaiken mitä tämä kaksikko saa aikaiseksi. Nyt levinnyt heidän keskuudessa, että J käyttää huumeita. Tytär sitä kyseli juuri muutama päivä aikaisemmin kuin tuli tämä lastensuojelu ilmoitus. 

Enemmän tulee pankilla paskaa niskaan. Vielä kun J jaksaisi pysyä siellä sairaalassa, että saisi sen ajan sinne lääkärille. Täytyy maanantaina istuttaa se sinne, niin kauan että pääsee sinne. Ja käydä siellä useampana päivänä.  

Minuakin tämä alkaa koskemaan viikon päästä, kun alkaisi työt. Mutta eihän minä sinne pääse lähtemään, kun ei ole sitä asuntoa. Eikä minun työttömyyskorvauksilla sinne mennä, varsinkaan kun osansa siitä vei UO. 

tänään J on kunnostautunut tekemään tuota minun sivustoa valmiiksi, jotta pääsen jakamaan, näit kirjoituksia sinne muiden luettavaksi. Pääsen mainostamaan sitä sosiaalisessa mediassa. Juttuja muutan toki ensin niin ettei siellä mainita juttujen oikeita henkilöitä, tai ainakaan ketään, joita ei sinne haluta. 

Puhuttiin Pankista sen verran, että kun aletaan juttua puimaan, niin pidämme asian julkisena. Katsotaan vaatiko pankki sitä salaiseksi. Siitä huolimatta meinaan siitä kirjoittaa. En ehkä nimillä mutta jotenkin joka tapauksessa.  

Toissa päivän J sai lähtemään lausunnot noihin ihmisoikeus paikkoihin. 

Seuraavana viikko tehtävänä minulla on laittaa kelloa soimaan eriaikoihin päivässä ja kirjoittaa kellon soidessa jotain.  

Parin päivän melkein kokonaan kirjoittaminen vähän harmittaa. Mutta vasta opiskelen. 

tänään aamu televisiossa oli kirjailijasta, joka on ilmeisesti tämän hetken Suomen ykkös- nimi. Hän kirjoittaa joka päivä 2–4 tuntia, kertoi omasta tavasta kirjoittaa. 

28.7.25 

Taasen jäi yksi päivä kirjoittamatta, kun laitoin autoa, meni niin myöhään. Mutta nyt on autossa leima, pääsee liikkumaan, jos jossain vaiheessa saisi rahaa ostaa bensaa…. 

Ei tullut huomautusta kuin käsijarruvivusta, missä liian pitkä liike. 

Rahasta puheen ollen, senkään saamisesta ei voi mennä takuuseen, sillä a kassa ilmoitti, että minun pitää selvittää viimevuoden loka- marraskuun tulot, mitkä olen jo kerran aikaisemmin ilmoittanut. Niistä kun ei ole paljoa näyttöä. Silloin ne uskoivat ihmistä, kun kerroin tilanteen, etten ole saanut siltä kuukaudelta senttiäkään rahaa. Olin töissä sellaisella maanrakennus alan yrityksellä mikä jätti palkat maksamatta.  

Tänään on itsellä myös paska päivä. Vituttaa toi raha asia, toki kaikki muukin.  

J söi lähes kaikki opamoksit. Eikä meillä o rahaa hakea sen lääkkeitä. Ei oikein huvita mikään. 

J sai käytyä tänään lääkärillä, josta matka jatkuu psykalle.  Et enemmän sillä tässä nyt on kestämistä, tai no en tie, samassa veneessähän me menemme. 

Pääkään ei oikein tuota tekstiä. Ajatukset pyörivät ympyrää. 

29.07.2025 

Selailin tuota kirjoittamistani, niin hyvin olen lähes joka päivä saanut edes muutaman lauseen kirjoitettua. Ei aivan samaan aikaa. Mutta tunnin tarkkuudella. Seuraavaksi pitäisi alkaa tekemään aamukirjoitusta. Monesti sinne taitaa löytyä ainakin unia. Se onko se heti herättyä tarkoitus. Sitä en tiedä kykenenkö, vai onko vain aamuun, kunhan saanut kahvia koneeseen. 

Eilinen ja tämä päivä olleet kurjia, pamin otin eilen tänään sellaista ei ollut saatavilla. Olo oli todella masentunut. Meinasin lopettavani tuon masennuslääkkeen tuohon purkkiin, sitä jäljellä noin viikko. Ei taida olla hyvä hetki sitä lopettaa.  

Pieni valon pilkahdus tuli tänään, J sai rahaa sossusta. Maksoivat vieläpä Espanjan tilille. ja lupasivat rahaa vielä ensi kuullekin. Hieman sai huokaista helpotuksesta, ettei tarvitse täysin velaksi syödä ja asua. Tuskin tästä työkaluvajasta tarvitsee mitään maksaa. Mutta kiva että saadaan ruokaa itsellemme. 

Toinen iloinen asia tapahtui tässä reilu tunti sitten. Minulle tuli tekstiviesti, että liiton raha on huomenna tilillä. Toki ulosotto vie osansa, kun vuosi sitten kaikki meni minun osalta vituksi, kun en ole enää työkuntoinen. Mutta kyllä me nyt osa kuusta leivässä pysymme. Tässä on hyvä majoittua ainakin niin kauan, kun talvi tulee. Tai miksi ei sittenkin, onhan tämä kuitenkin eristetty asunto. 

Ehdin tänään laittamaan kelaan toimeentulotuki hakemuksen, pitää se peruuttaa. 

J haaveilee isosti pääsystä takaisin Espanjaan. Minulla jotenkin se into laantui täysin. En ole edes ajatellut koko asiaa. Yrittänyt laskea J intoa. Uskon että haluaa kauas tästä paskasta, kaikesta mitä täällä levitellään. Olisi luullut oppivan A tapauksesta, ettei se pitkä matka kadota asioita kuitenkaan. Eri asia jos somea ei olisi keksitty. Ainoa ikävä siellä on se minun leasing skootteri, mihin menee rahaa joka kuukausi. Jos ei ensi kuussa tule mitään tietoja niin laitan sen pois. Pyydän Mundimotoa hakemaan sen pois. Vaikka sitten päästäisiinkin lähtemään, niin keskustasta jos löydämme asunnon, niin en enää tarvitse sitä. 

 Tosiasiassa en sinne Suomi Villagen mökkiin enää edes halua. Ihan pelkisteen niiden juorujen takia mitkä siellä ovat tänä aikana levinnyt. Eikä se kyllä tuntunut yhtään kodilta. Melkein enemmän tämä työkaluvarasto tuntuu kodilta. Eikä ne kuukausi maksut juurikaan nouse siitä, olemmeko vuokralla vai siellä mökissä. Toki mökkiä maksaessa raha tulee joskus takaisin. 

Jos se meille vielä on vapaana, kun saadaan pankkisotku selville, niin toki se otetaan, jos myyjä vielä suostuu tekemään kauppaa meidän kanssa. Olihan se toisen kerran pankki mokan alussa J laittanut jotain viestiä sinne, vaikka mokahan oli täällä päässä. 

Siellä pitää olla tarttumasta siihen pulloon. Eikä minulla ole siihen varaakaan, pelkällä työttömyyskorvauksella jos en mitään muuta saa. 

En nyt voi mennä siellä töihin koska on tulossa tämä polven leikkaus. Ja eläkeasia myös hieman vireillä.  

Tänään soitin Baronalle kertoakseni meidän tilanteen, sen etten voi aloittaa töitä ensi maanantaina näiden tapahtumien takia. Kuulosti hieman siltä, ettei siellä uskottu minun selityksiä. J kun soitti omalle pomolleen, niin hän kyllä tajusi, tai niin ainakin väitti. Pyysi toki minuakin soittamaan, kun asiat selviää. Mutta luulen sen paikan menneen sivu suun. 

Yritin tänään myös soittaa siitä nosturikurssista, mutta ei vastannut. Kyllä minun kroppa sitä varmaan kestäisi vielä tehdä, kun ei ole pelkkää istumista, eikä vaikeissa asennoissa olemista, eikä kettinkien kanssa pelaamista raskaampaa. Mutta ei uskalla vielä kysellä töitä, kun ei ole varmuutta kortin saannin pituudesta. Menen kyllä sen käymään, jos työkkäri suostuu sen maksamaan. Epäilen vahvasti vieläkin saavani lottovoittoa. Tähän kirjoittamiseen vielä suhtaudun positiivisesti. Ja kiva huomata innostukseni kestäneen jo muutaman viikon, yleensä ne loppuvat jo seuraavana päivänä. Joten tässä saattaa olla pieni siemenen jyvä. 

Seuraavaksi menen fyssarille, sitten pitää käydä ennen leikkausta hammaslääkärissä. Repivät varmaan viimeisetkin hampaat irti, hah. Jos saisi edes lähelle sen tonnin käteen niin siellä pärjää nihkeästi, kun ei ole sitä skootteria. Eläkkeen kun saisin, niin sitten voisin vähän tehdä töitäkin.

Olisihan se kivaa, jos edes viimeisinä vuosina voisin ottaa vähän rennommin, nauttia elämästä. Toki eihän raha itsessään tuo onnea, mutta on se monessa asiassa piilevä tarve. 

Tänään ollut seesteinen päivä. Ja varsinkin ilta. ilma on ihana. Sopivan lämmin. Vaikka joutuukin pitää ovea auki ja puhallinta päällä. 

Ella koira ei oikein tahdo olla täällä, ehkä siksi kun kuuma, tai sisällä talossa on herkkuja. Se menee A mukana sinne aina takaisin. tai sitten se johtuu siitä, että haluaa hajujaan sinne Pimua kiusatakseen. 

Ylpeänä tästä päivästä voin sanoa kirjoittaneeni yli 2000 sanaa. Hyvää yötä. 

30.07.2025 

Eipä tämä meidän elo nykyään onnistu, joka-asiasta pitää vääntää jonkinlainen riita. Ei yhden yhtä asiaa mistä toinen ei alkaisi väittelemään. 

Nykyää J ei vastaa minulle puhelimeen ollenkaan, mutta ilmeisesti sillä on jokin oma väylä entiselle työnantajalle, siinä se on haukkana puhelimessa. En tiedä. Välillä tekisi niin mieli lyödä hanskat tiskiin. Nyt on taas sellainen tilanne. Tasatilanne kummallakin. 

Niska on ihan ”tulessa”, siis jumissa. Hakkasin sitä tuolla lihas vasaralla, reilu puoli tuntia, sitten kävin nukkumaan. Nyt heittää päässä ihan helvetisti, varmaan jotenkin taas tuo asentohuimaus tuli takaisin. Se tulee ja menee.  

Otinpa pari pamia, ehkä se vähän helpottaa olotilaa. Kiinnosta nyt lähteä enää mihinkään. Korjailin tuon aamuisen kirjoittelun. Sain noin 750 sanaa puoleen tuntiin.  Eihän siinä mitään tarinaa ole, mutta tekstiä kuitenkin. 

Tuolla kolme keskeneräistä tarinaa, pitäisi nekin saada valmiiksi, jotta voisi ne julkaista. Mutta jotenkin ei ole jaksamista niiden kirjoittamiseen. Tuntuu että pää ei halua alkaa fantasioimaan. Tätä paskaa tulee suu silmät täyteen. Mutta kunhan nyt jotain kirjoittaa, ehkä sieltä joskus syntyy taas ihan tekstiäkin. Kaikki on hyvää harjoitusta, ainakin tälle nopeudelle, ja osumiselle oikeisiin nappuloihin.  

Tekisi mieli lähteä metsään, vaeltamaan. Mutta tiedä taas, miten tuo polvi kestää. Se kun ei ole enää uusi. Mutta ensi kesänä, jos on jo uusi polvi niin. toivottavasti alkaa toimia niin kuin tämä aikaisemmin leikattu, joka on vertaansa vailla normaaleissa liikkumisissa. 

Kait tämä tilannekin meitä rassaa, siksi ollaan vähän väliä ”toistemme kimpussa”. En tiedä, mennäänkö sitten eri suuntiin, vai mikä on. Varmaa viinan puute, viekkarit. Kaks päivää jo juomatta, kun mennyt liki joka toinen päivä, tai joka päivä. 

Tähän tahtiin, kun pääsisi joka päivä, että saa aikaiseksi sen 1000 sanaa minimissään mitä olenkin viimepäivinä aina kirjoittanut. joinain päivinä jopa yli 2000 sanaa. niin tulisi sivuille tekstiä. Jos sitä jotkut alkaisivat seuraamaan, ja antamaan minulle, vaikka aihe vinkkejä, ja niistä sitten leipoisin lyhyitä tarinoita. Laiton aamukirjoitteluun rivin väliksi 1,50, ja kursoreihin 2 cm kummallekin puolelle, niin ollaan kutakuinkin siinä mitä kirjoittajien kirjojen sivuilla on tekstiä. 

Varmasti tulee paljon päivittäisissä teksteissä toistoa, vaan aika elotonta eloa tämä meillä on. En tiedä olisiko tullut jotain toisenlaista, jos oltaisiin jossain maailman äärissä, kuten Espanjassa. Vai olisiko siellä sitten niin paljon kaikkea muuta, että tämä jäisi kokonaan. Siksi hyvä että on tämä seesteinen jakso, jotta kirjoitan joka päivä, niin tulee rutiini niin kuin liikuntaankin silloin kun sitä vielä harrastin. 

Pitäisi katsoa jokin oikea asento käsille tähän koneelle kirjoittamiseen. Sinnikkäästi opetella katsomaan myös ruutuun kirjoittaessa, jotta oppii tekemään tämän oikein. Sormet hyppivät valitettavasti vieläkin toisen käden puolelle kirjaimille. hidastettuna se jotenkin menee. opiskelua, opiskelua, jotta ne oppivat oman paikkansa. 

tämä ilta meni sitten perseelleen, niin kuin moni muukin ilta, mitä tulee yhteiseen tekemiseen. koska en osaa lopettaa mököttämistä, kun se alkaa, toki ei osaa kyllä J. 

Onhan tämäkin puhumista, mutta itsekseen.  

                              TEHTÄVÄ: aamukirjoittelua 

30.07.2025. 

 Aamu 1. 

Tämä aamu ei lähtenyt kirjoittelun kannalta heti herättyäni. Enkä tiedä kykeneekö niin aamulla aloittaa, etten nauti aamupalan, siitä tuskin olisi kyse. Vaan niin, etten ala tekemään mitään muuta ennen kirjoittamista. Sillä nälästä johtuvasta kiukusta en ainakaan saa aikaiseksi kuin kirosanoja. 

No mutta. Lähden ainakin alkuun siitä lähtökohdasta, että kirjoitan 15 minuuttia. En välttämättä saa aikaiseksi 3 sivua tekstiä. Mutta yritetään.  

Oli melkoinen yö, kävin vasta 4 aikoihin nukkumaan, ja heräsin 9 jälkeen. Unet olivat, siinä määrin mitä muistan aika ikävä luonteisia. Olisi hauska kirjoittaa niitä ylös, mutta tälle aamulle ehti tapahtua jo vaikka mitä, niin on jo unohtunut. Jotenkin ne liittyivät eiliseen Sandman sarjaan, joka kertoo uni maailmasta, ja sen herrasta, sekä hänen sisaruksistaan. Sisarukset edustavat kaikkia tunnetiloja mitä ihminen käyttää. Toki eilen ne jotenkin menivät nurinkurin. Esimerkiksi, intohimo, olisi vihan elementti. Sitten oli epätoivo, kohtalo. Loput ei sitten tulekaan enää mieleen. Aamu kirjoitus lukko. Mutta tämän tarkoitus onkin avata niitä aamu lukkoja, otaksun. 

Tänä aamuna soitti se nosturi puolen äijä. Onnistuu näytöillä. kuulemma nopeat liikkeet ovat näyttäviä. Sen voi tehdä työnantajan koneella, jos löydän työn antajan. Nyt pitäisi saada selville ensin se minun eläke asia. Onko se tulossa, vaiko eikö. ja onko tulossa jalka leikkaus. Sitten voin alkaa miettimään koulutusta. Tai siis, näyttöjä. Menen kyllä sinne töihin, jos ei eläke jutut ala. kirjoittamista en lopeta mistään hinnasta, kun tähän olen päässyt nyt kiinni. Koska tämä tuntuu kivalta, ihan itselle henkisestikin. On jotenkin paljon rennompi olo, kun saa purkaa päätään ”paperille”.  

Olisihan siinä uusia kirjoittelun aiheita, kun lähtisi reissu hommiin. lähettäisi ne puolisolle, ja se voisi laittaa ne sinne minun alustalle. Toki joutuisi olemaan erossa hänestä. Mutta minulle riittäisi se 2 viikkoa töitä, 2 viikkoa vapaata, varsinkin jos asutaan Espanjassa. Toki melkein se riittäisi täälläkin. 

Eilen sattui muuten kiva juttu. Tuli illalla joskus kahdeksan aikaa ilmoitus liitolta, että ne maksavat päivärahan. Olisin ihmetellytkin, jos ei, sillä asia oli jo kertaalleen selvitetty. 

Eli meillä taas jonkinlainen ilon pilkahdus kummallekin. Ei tarvitse elää toisten kustannuksella, vaikka toisten nurkissa olemmekin. Nyt täytyy vain yrittää olla juomatta, koska siihen menee niin paljon rahaa, mitä meillä ei ole tuhlattavaksi kuitenkaan. Tonnin verran meillä nyt kuukauteen ruokarahaa. Sillä kaksi ihmistä pärjää oikeinkin hyvin. 

Tänään menemme viemään äitipuolen kauppaa päivällä, niin sen ei tarvitse kiukutella illalla, jos veli on väsynyt, eikä jaksa lähteä hänen kanssa kauppaan, niin kuin eilen kävi. Mukavaa myös, että voidaan maksaa äitipuolen velat pois. Saa sitten ottaa tarvittaessa uutta. 

Eilen oli muuten tiukka ilta alkoholin suhteen, kun tässä tottunut sitä taas kiskomaan joka toinen päivä. Nyt pidettävä siinäkin suhteessa jäitä hatussa. Se vie nimittäin rahaa ihan pirusti.

Tänään voisi puolison kanssa aloittaa frisbeen heitto harjoittelun, olisi ainakin yksi yhteinen harrastus, niin täällä, kuin Espanjassa, kunnes me pääsemme sinne takaisin. 

HYVÄÄ HUOMENTA. 

31.07.25. 

 Aamu 2. 

Hyvää huomenta Suomi. 

Aamu kakkonen. Unet olivat maltillisempia, ei siis painajaisia, niin kuin ollut nyt monena yönä, johtunee vallitsevasta tilanteesta. Muistikuvaa ei oikein ole unista, mitä ajattelin, että voisin kirjoitella niistä näillä aamu tunneilla. Edellisenä yönä oli mukana puhelin, jotenkin sen katkaisin, mutta se toimi kuitenkin. Ehkä tilannetta vähän rauhoitti se, että saatiin vähän rahaa. 

Nälkä vähän kurnii vatsassa, vaikka äsken ajattelin, ettei ole.  

Eilen illalla jäi sarjan katsominen lyhyeen, johtunee pamista tai kahdesta. Niska helpotti vähäsen, ei ainakaan särje niin paljoa kuin eilen aamulla, tinnitus ei ole hävinnyt kokonaan, mutta ei enää niin häiritsevää. Eilinen ”vasarointi” sai aikaiseksi huimausta, lienee niska ollut melko jumissa. Pitää tänään jatkaa. kunpa olisi sitä burana geeliä. Sitä voi kyllä hakea lisää, pitäisi vielä olla reseptillä, toki taitaa saada ilman reseptiä. Eilen mietin, että ei taida uskaltaa lopettaa tuota mieliala lääkitystä tässä vaiheessa, vaikka ajattelin. Voi uusiutua melko nopeasti

Siitä puheenollen pitäisi soittaa terveydenhuoltoon, tehtiinkö minulle se ADHD tutkimus silloin vuonna 2012. Koska siinä yksi syy useasta masennus jaksosta, mitä minulla on ollut. Jos sitä ei ole tehty niin pitäisi saada tehtyä. Tänään minulla on aika fysioterapiaan, joka arvioi minun kuntoa. Hieman ihmetyttää, että miksi? Hänkö sen viimeisen arvion antaa minun työkunnosta, tai siitä leikataanko minun polvi. Luulisi se olevan lääkäri joka näitä arvioita tekee. Mutta ehkä ajat ovat muuttuneet.  

Tänä aamuna ei lähde ihan yhtä joutuisasti kirjoittelu, mutta ei se haittaa, voi samalla opetella kirjoittelemaan niin että katsoo ruutuun mitä kirjoittaa, harjoitella käsien asentoa. Samalla pitäisi opetella kirjoittamaan niin että on selkä suorana. Ei ala vaivaamaan pitkässä juoksussa. 

Eilen saatiin omat sivut auki, mihin alan näitä tuotoksia pistämään. Ainoa mikä melkein joka kirjoituksesta tosielämä tarinassa pitää muuttaa on henkilöiden nimet, ainakin kaikkien muiden paitsi oma. Omalla nimellä ei niin väliä, koska kertoo minun elämästä. Vaikka se koskettaa kaikkia lähellä olevia. On siellä jo kuitenkin jotain juttua. Mutta pääsee nyt ainakin levittämää sanaa siitä sivusta. Toivottavasti kehitys paranee koko ajan enemmän. Pitäisi löytää käsille se oikea paikka koneen luona, että osuu aina oikeaan kohtaan. Nyt huomaa kuinka kädet rallattavat tässä pöydällä, etsiä jonkinlainen rannetuki, kun jossain vaiheessa saa sellaiseen rahaa. 

Eilen, vai oliko jo toissa päivänä, kun katselin, mistä voisi alkaa etsiä itselle lukemista, kun kaikkialla puhutaan, että kirjoittajan pitäisi lukea paljon. Siitä kuulemma saa itselleen ammennettua lisää ideoita ja kirjoitustyyliä.

Tänään saattaa tulla 15 minuuttia täyteen vähemmillä sanoilla, kuin eilen aamulla. Mutta ei kai sitä joka päivä. Mutta eilen meni jo 750 sanaa puolessa tunnissa, eli jos joka päivä kokeilisi kirjoitella sen 2 tuntia, pääsisin hyvään kirjoitustahtiin. 

Myönnettäköön vielä tuosta lukemisesta, niin uskon kyllä siihen, että saa kirjoitukselle omaa tyyliä haettua. Voi muuten mennä kaikki kirjoitukset samalla tyylillä. Oppisi vaihtamaan tyylejä eri tarinoissa. Eilisen yhden tekstin lopun aloitus meni AI, N kautta, toki otin sieltä lauseen, josta lähdin muokkaamaan omanlaisen lopun. Mietin tässä, jos saisin tulevaisuudessa kirjoitettua vaikka 2 tarinaa viikossa. Toki omaan tosielämä tarinaa voisi kirjoittaa vaikka joka päivä, päivän tapahtumista. Meinasin ensin laittaa tähän, että tarina päivässä. Mutta jos kirjoitus alkaa sujumaan siihen 2000 sanaan päivässä, niin sitten se ei ole mikään mahdottomuus, kunhan vain aiheita keksii. Niitä tarkoitus pyytää ihmisten lähettämään. Muista kuin arjen asioista. 

Huomasin eilen, kun lopetin tuota yhtä kirjoitusta, mikä jäänyt kesken, et hävinnyt se vihreä lanka siitä tarinasta, kun olin jättänyt kesken. Toki olin kyllä siinä mielentilassa, ettei ajatus kulkenut. Siis kiukkunne. 

Yksi tarina minulla on tuolla kesken, mistä joskus ajattelin tekeväni siitä pidemmän. Pitäisi keskittyä siihen joku päivä, niin että lukisin sen kokonaan, ja alkaisin jäsentämään siihen ne kaikki kohdat, mitä kurssilla opetetaan. Ja jos se ei lähde, niin sitten pitää keksiä toinen. Eniten tarinoissa huomaa vielä sen, etten osaa keksiä juttuihin henkilöitä enempää kuin kaksi, mutta se lienee korjaantuu. Noniin, alkoi sitä tekstiä sitten kuitenkin syntymään. Ja ryhti menemään kasaa hah. Päästiin tänäänkin tavoitteeseen suunnilleen samaa aikaan. Eikä näytä teksti niin punaiselta, kuin eilinen. Kyllä se vain helpottaa ajattelua, kun on rauhallista, eikä kukaan melua vieressä. Koska huomaan kuuntelevani mitä muut puhuvat, jos ovat lähellä. 

Toinen minkä alkaa huomaamaan, niin alkaa katselemaan muita tekstejä, ja niiden kirjoitus virheitä. Vaikka tässä ei nyt vielä ole mikään ammattilainen, tännekin alkaa oppimaan pilkkujen käyttöä.  

Joku juttu kävi äsken mielessä, mikä piti lisätä tuonne jonnekin väliin, mutta hävisi sen sileän tien. 

Tuo minun puhelin on ihan ihmeellinen, näyttänyt nyt jo kaksi kertaa kellon olevan 10 illalla, mitähän sekin sekoilee. Hmm. mikä tarkoitus? Kerrotaan kaikella olevan tarkoitus. Myös tällä, että sain aikaiseksi aloittaa kirjoitus harrastus. Tekoäly helpottaa varmasti, kun sillä voi kääntää tekstit mille kielelle ihmiset sen haluaa. Ainoa mikä niissä käännöksissä tulee vastaan, on omat sanat, kuinka se kääntää niitä. Siksi ei voi paljoa niitä teksteihin viljellä. Sitten mietin sitä, mitä puhutaan teksteistä, että pitää lähettää jollekin oikoluettavaksi enne kuin julkaisee. Niin toisaalta, jos oikoluetan tekstini jollain muulla, niin eihän se ole enää minun tekstiä. Jos pysyisi vain sellaisessa tekstissä mitä itse kirjoitan.

Miettii vanhoja aikoja, jolloin kirjailijat kirjoittivat paperille, oli sitten koneella tai ihan kynällä, niin heillä oli kuluja. Tietysti tästäkin tulee kuluja, tietokoneen ostaminen, sähkö. Välillisesti muitakin. Mutta tietokone on kaikilla.

Pitänyt soittaa ystävälle monta päivää, jotenkin ei ole vain ollut juttu tuulella. En tiedä miksi. 

Nyt otin puhelimen välissä käteen, kertonee siitä, että tauko on paikallaan. Alkaako teksti jauhamaan tyhjää… 

Mutta reilu tuhat sanaa tuli kuitenkin, alun tahmeuden jälkeen. Aikaa meni tunti. Olen ylpeä itsestäni. 

 IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE 

01.08.25. 

 Aamu 3. 

 Huomenta Suomi. 

Pitänee pientä krapulaa tälle aamulle. Kello on jo 11,37. Ajallisesti ei ihan aamu, mutta vasta herännyt ja kahvit juotu. Puoliso jo aikaisemmin, lähtenyt kaupungille.  

 Viime yönä kävin kusella varmaa sen 6 kertaa, salamoiden loisteessa. Vilkku taivas monta tuntia. Juuri yhtenä päivänä puhuttiin, ettei vuosiin ole näkynyt ”elosalamoita”, eli salamia, ilman jyrinää. 

Uniakin tuli katseltua, mutta nyt kun aloin kirjoittamaan niin ei saa jäsenneltyä niitä sanoiksi. Jossa pätkässä Puoliso myi keittiö pöytää jollekin. Esitteli, ja kertoi, ettei sitä jatko palaa ole olemassa.  

Eilen käytiin heittää frisbee golfia, ihan kivaa, nopea tempoinen peli, ei mene aikaa niin kuin pallo golfissa.  

Se olisi perjantai päivä, veljen ystävä tulee tänne tänään. Yritän kyllä olla juomatta, ei ole kivoja nämä aamut, kun on huono olo. 

Nyt ei ole oikein päivällä tuo kirjoittaminen lähtenyt, ei pääse jutun juureen kiinni, vaikka kuin haluaisi. Ei lähde päässä laukkaamaan. Mutta kirjoittelen tehtävää kuitenkin. Laitoin kellon soimaan 20 minuutin päähän niin ajallisesti aikanakin tehtävä suoritettu.  

Puoliso teki kyllä hienot kotisivut, sinne tuli useampi kielivalikko. Sitä ei tietysti tiedä kuinka hyvin se kääntää tekstit millekin kielelle. Mutta toivottavasti ihmiset osaavat pistää kommenttia. Niin jatkossa osaa parantaa. Mutta on kuitenkin useille kielille mahdollisuus kääntää. Mikä on kova juttu. Ei taida monella kirjoittajalla olla sellaisia sivuja. Tai sitten on, En ole käynyt etsimässä. Voihan niitä maailmalla olla vaikka, kuinka paljon. Itselle pitää nyt kuitenkin pitää peukkuja tämän rupeaman suhteen. Tätä ainakin voin vielä tehdä näillä käsillä, vaikka vähän sormet vapisee. Tietokoneella helppo korjata tekstiä, toisin kuin vanhalla kirjoituskoneella, tai paperilla ja kynällä. Viimeksi mainitulla tavalla toki voi korjata helposti, jos kirjoittaa lyijykynällä. kirjoitus koneella pitäisi kirjoittaa monia kertoja uudestaan. Uudemmilla pystyi muistaakseni jotenkin korjaamaan, en mene sanomaa varmaksi. 

Tänään ei ole enää niin lämmin, mitä nyt on ollut 2–3 viikkoa. Ei itseä paljoa häirinnyt, kun ei tarvinnut tehdä mitään. Toki nukkumapaikka oli kuuma iltaisin. Ilmat palaavat normaaliin suomalaiseen kesä säähän.  

Saas nähdä päästääkö ensi viikolla Repoveden kansallispuistoon, vai tuleeko vettä, kuin saavista kaataen.

Yks juttu vielä. Olen tässä huomannut, kuinka kivaa tämä kirjoittaminen on, kun kerran pääsin alkuun. olen mielestäni tosi tunnollisesti kirjoittanut joka päivä, ja tehnyt tehtäviä. Toki on ollut laiska päiviä joitakin. Silloin, kun oltiin ystävän talolla töissä, ja asuttiin E vanhempien, ja veljen luona. Ja tuossa, kun laitoin tuota autoa kuntoon. 

Olisikohan tässä tämän aamun ajatukset. Korjaan tekstin vielä ennen päivän muita askareita. Tai jos ei askareita, niin laiskottelua. 

Vielä sana kirjoittamisesta. Sekin saattaa aiheuttaa lukkoja, jos yritän väkisin painaa tekstiä, jos ei päässä laukkaa. Pitäisi opetella etsimään, kirjoitukselle jutun juurta, paikkoja, sekä hahmoja. Askel kerrallaan, kuin alkoholisti konsanaan. 

Mukavaa päivää. 

02.08.25. 

Aamu 4. 

Kirkkaana ei aamu tänään valjennut. Vettä saattaa, taitaa tulla talvi. Sitä Suomen kesä on. Helteet menivät menojaan, palaa ei milloinkaan, ainakaan tälle vuodelle. 

On taas hetki, kun haluaisi olla kodiksi kutsutussa Espanjassa. En minäkään sadetta kaipaa. Vaikka välistä hyvää tekeekin. Kyllä sitä mieluummin helteistä nauttisi. Vaikka ei helteessä paljoa tehdä jaksa, mutta ei tarvis kuitenkaan istua sisällä. Ei ne ollut keväällä kivoja Espanjassakaan, varsinkin kun istui asunto auton pienissä tiloissa. Toki, eihän tässä tilat ole paljon muuttunut, nyt istutaan jossain työkalu vajassa. 

Pojat kävi viime yönä kalassa lemmenlammella. Eihän sieltä kalaa ole koskaan tullut, kun on lähde lampi. Sitten olivat käyneet rupivuoren päällä. Sieltäkään nykyään mitään näe, kun on kasvanut niin umpeen. Siellä on luola, missä me pikku poikina leikittiin. Sinne piti ryömiä sisälle, mutta sisällä mahtui seisomaan. Luolaa pääsi eteenpäin noin 6–8 metriä. Luola koostuu kiven lohkareista, ei varsinaisesti ole muovautunut kallioon itseensä, ainakaan luolan alusta. Itse en ole koskaan ryöminyt ihan perille asti. 

Veljen kaveri on täällä kylässä. Hän ei pysty ikinä nukkumaan kuin muutaman tunnin, sitten hän joutuu näin aamusta olemaan itsekseen hereillä muiden nukkuessa. 

 Eilen tuli jonkinlainen stoppi kirjoittelussa. Lähinnä aihe kirjoittamisessa. Tätä liirumlaarumia kyllä tulee. Kai se näin opiskellen on sama, kunhan saan tekstiä tulemaan, jotta itse kirjoittaminen kehittyy.

On minulla jonkinlainen ajatus, miten lähden seuraavaa juttua työstämään. Luoda Prokuristi ja Antagonisti. En tiedä kirjoitinko oikein. Mutta siis päähenkilö, ja sille vastapuoli. 

Mutta ei kai sitä ihan joka päivä tarvitse saada aikaiseksi, vaikka monet kirjailijat sanookin kirjoittavansa joka päivä. ilman oppimista ei ole kehitystä. Tuo alkoholin osuus elämässä sumentaa todellakin aivoja ja sen kykyä luoda. Myös meidän tilanne saattaa olla sille syypää, miksi ei joka päivä onnistu. Ajatukset pyörivät niin paljon meidän ongelmien ympärillä. 

Varmasti näkyy myös kirjoittamisessa. Mutta ongelma on suuren suuri, sitä ei käy kieltäminen. Vaikka asia ei koske minua ihan suoraa, mutta välillisesti kyllä. Olisihan se helppoa, jos minulla olisi nimet kunnossa, ja mahdollisuus saada rahaa jostain, silloin olisimme jo Espanjassa, hoitaisimme asiaa sieltä. Mutta, näin ei vain ole onnen lahjat. Näin jälkikäteen viisaana miettii asioita. Vaikka nyt tuota Espanjaa muuttamista, mistä haaveilin itsekseni aikoinaan, niin asiat kun oli hetken kunnossa, otin lainoja ja ostin kaikkea kivaa ajattelematta lähtöä, tai ajattelematta vaikka sitä silmä leikkausta mistä olen haaveillut. Sen rahan käytin koiran ostamiseen.

Nala koira oli tavallaan ihana, vaikka tekikin kaikkea mistä en tykännyt. Sattui kyllä kovasti, kun jouduimme siitä luopumaan. Sille tuli neurologisia ongelmia, muun muassa Epilepsia. Pahalta tuntuu vieläkin, kun jouduimme hänet lopettamaan. Nala oli Cane Corso.

Sen jälkeen tuli Pimu, saksanpaimenkoira. Se haettiin puolivuotiaana. Mutta se ei kestänyt olla autossa. Eikä siedä muutoksia elämässä. On hieman hermo vikainen. Stressaa kaikesta muutoksesta. Ei kykene olemaan meidän muuttuvissa elämän tilanteissa. Jouduimme luopumaan siitä. Veli ja hänen puoliso ottivat sen heille asumaan. Nyt sillä on iso piha, jossa juosta.

Pimu on nyt hyvässä paikassa. Toki on myös Nala, vaikka ei olekaan enää keskuudessamme. Mutta on minun muiden koirien luona.  

On jotenkin tyhjä olo, kun ei ole koiraa. Aina sellainen on elämässäni ollut. On meillä kultainennoutaja Ella. Se on puolison koira. Toisaalta on helppoa ilman omaa koiraa. Vaikka Ella onkin meidän kummankin kanssa.  

Eilen oli kodinhoito yksikkö käynyt tuossa naapurin miehen luona, ja nähnyt Ellan etupihalla ilman hihnaa. Olivat käyneet sanomassa tien toisella puolella asuvalle naapurille siitä. He kävivät sanomassa meille, että Ella on tuossa etu pihalla ilman hihnaa. Sehän ei ole kiellettyä, kunhan pysyy omalla pihalla, eikä mene tielle. 

Viime yönä näin paljon unia. Heräsin jossain vaiheessa, pinnistelin muistiin niitä. Muistan miettineeni, että nämä pitää muistaa aamulla, vaan eipä ole enää muistissa mitenkään. Pitäisi heti kirjoittaa ne ylös, kun on melkein hereillä. Vaan eihän se tokkurassa mieleen tule. Sekavia ne ovat, en tiedä miten ne edes muistiin kirjoittaisi, ehkä sanelemalla puhelimeen, Silloin saattaisi tulla jotain järkevää. 

Eilen aloitin lukemaan, huomaan noissa oikeiden kirjailijoiden teksteistä kuinka yksinkertaisia omat tekstit ovat. Kuin kirjoittaisi peruskoulun aikaisia äidinkielen tunnin kirjoituksia, niitä tuskin kovin moni on kiinnostunut lukemaan. Paljon on kehitettävää.  

Näistä omista kirjoituksista tulee enemmän monologeja. Toki kirjoitan täällä omia ajatuksia, ja elämän kulkua. Muihin kirjoituksiin on opittava lisäämään henkilöitä, joiden kautta saan tekstiin juonen käänteitä ja enemmän sisältöä.

Veljen kaverista varmaa mukavaa istua tuolla sisällä itsekseen, kun kaikki muut nukkuvat. Heidän pitäisi kuitenkin alkaa tekemään sen autolle jotain. Öljyt ainakin piti vaihtaa, ja käydä katsomassa tietokoneen ohjelmalla auton vikakoodit, jotta se alkaisi toimimaan paremmin. Eilen oli ajellut useamman tunnin tänne Loviisasta, kun auto ei kulkenut. Alamäissä kulki satasen, ylämäkeen hyytynyt 70 km tunnissa. Heidän pitäisi ehtiä tarvittaessa hakea vielä osia kaupasta, jos jotain tarvitsee. 

Ystävän kanssa puhuttiin eilen pitkä puhelu. Keskusteltiin heidän talon kunnostus projektista, ja Suomessa vallitsevasta työpaikkoja koskevista asioista. Siihen, kuinka lähes kaikki työpaikat menevät nykyään vuokrafirmojen kautta. Firmat ei enää palkkaa työntekijöitä omille kirjoilleen, koska silloin ei voi helposti potkia työntekijää pois, jos se ei ole sopiva heidän osoittamaan työhön. Kun taas vuokratyöntekijän voi irtisanoa saman tien, saamatta mitään sanktiota. 

Jäisin mieluummin jo työkyvyttömyys eläkkeelle, typerää rimpuilua töiden perässä, joita en voi kauaa kuitenkaan tehdä. Tiedän valmiiksi itsestäni, ettei se puhelinmyynti minun kohdalla tule onnistumaan, olen kokeilu sitä niin monta kertaa. Toki lisätienestiä eläkkeen päälle, kun ei tarvitse niin paljoa ponnistella. 

Kai tämä oli tälle aamulle tässä. 

Ei muuta kuin, sadetta pitelemään. Huomiseen. 

04.08.25. 

Aamu 6. 

Hei. 

Aamu 5 jäi väliin, koska jatkui juominen heti herättyä. Joo, eilinen jatkui siitä mihin lauantaina jäätiin. Tai korjaamiseksi se nimettiin, mutta humalaan kääntyi.  

No, oli ihan kiva päivä. Veljelle ei ehkä tämä aamu ollut kovin kiva, kun joutui töihin lähtemään. 

Ei oikein ole tekstiä muuten sitten syntynytkään, vallitsevan tilanteen uskon vaikuttavan asiaan. Nyt alkanut enemmän ahdistaa itseäkin tämä tilanne. Koska ei voi jatkaa näin kovin pitkään. Jotain on tapahduttava. En minä kyllä halua Heinolaan jäädä, en ainakaan maleksimaan johonkin sisätiloihin. Nytkin on sellainen kevyt kenttä ahdistus, ei niinkään vitutus. Toisaalta tekisi mieli lähteä sinne Repovedelle, toisaalta ei sitten taas ollenkaan. En tiedä. Ei jaksaisi olla tässäkään. Toisaalta voisi mennä heittämään toisaalta sekään ei kiinnosta yhtään. 

Ehkä vähäksi aikaa saa pään lepoon, jos lähtee metsään. En tiedä. En tiedä mistään mitään. Nyt ei oikeasti tule edes tekstiä, ajatukset pyörivät ympyrää. tänään tosiaan olisi ollut ensimmäinen työpäivä Baronalla Mijasissa. 

Oli tuossa herätessä paljonkin juttuja, joita ajattelin kirjoittaa. Olisi vielä muutama hyvän ilman päivä jäljellä, ennekuin alkaa syys sateet. Ja niistä sitten nautitaan täällä työkaluvajassa. Ei tämä huonoin mahdollinen paikka ole, on kuitenkin sateen suoja, suihku, wc ja ruuan teko mahdollisuudet. Ei siinä.  

En sitten tiedä kuinka minun niskan käy jos lähdetään sinne Repovedelle. Olenko yön jälkeen niin jumissa, ettei voi tehdä yhtään mitään, jos niska menee jumiin.  

Plaa plaa plaa. Ei ole sanaa, ei ensimmäistäkään kuvaamaan tätä tunnelmaa. 

Toisaalta vois mennä ”muumilaaksoon” Muutamaksi päiväksi. Saisi kunnon tropit, niin ei olisi huolen häivää. Toisaalta ahdistaa, että Jaana on tuossa vieressä, koska tosiaan nämä on juttuja, joita ei kenenkään tarvitse nähdä, ei ainakaan vielä. Voin ehkä julkaista joskus, kun tämä episodi on ohi, jos koskaan onkaan ohi. En olisi enää uskonut tällaista joutuvani kokemaan. Luulin, että nämä ajat olisivat jo ohi minun elämässä, mutta ei, ei ole. En tiedä onko vieläkään viimeinen otos tässä elämässä. Ehkä se vaan kuuluu minun eloon, ettei mikään onnistu ikinä, onnistuukohan edes kuolema ilman komplikaatioita sitten joskus. Vai jäänkö ”arkun ulkopuolelle”. Saattaahan näistä joskus syntyä ihan kelpo kirjanenkin, jos järkeä riittää sitä kirjoittamaan. En tiedä, vähän sekin usko hävisi jo, että voisin saada jonkinmoisen kirjoittelun aikaiseksi, vielä niin että niitä joku jaksaisi lukea, saati että saisin siitä jonkinlaista korvausta.

Nyt viimein alkaa ymmärtämään, että minun elämä on suunniteltu tällaiseksi, sarjaksi uusia pettymyksiä, ja epäonnistumisia. Tällaiseksi minun elämän kohtalo on vain suunnitellut. Koska näitä on oltava, jotta toisilla voi olla niitä hyviä hetkiä. Tiedän että on miljoonia ihmisiä, joilla menee vielä huonommin, vielä huonommat olin tilat, ei ruokaa, ei juomaa, ei suojaa. Sairaita, sodan runtelemia. Mitä kaikkea näitä nyt on. Suurempia sarjoja pelkkiä pettymyksiä. Vai johtuuko siitä, etten osaa arvostaa tarpeeksi niitä hetkiä, kun suurin osa hetkistä on, kohtalaisen hyvin, tai hyvin, tai minun elämään rinnastetusti, todella hyvin. Vedänkö kaikki lähellä olevat ihmiset mukaan tällaiseen paskaan. Olisiko näin käynyt J, jos olisi ollut jonkun muun kanssa. Johtuko tämä kaikki minun huonosta tsäkästä, huonosti hoidetusta elämästä, tai vain minun mukana tulevasta paskasta karmasta. On tämä sama vitsaus minua ympäröimästä karmasta. Tai minun sukujuuren puoleisesta karmasta isän ja äidin kautta. Koska menihän niiden sisaruksilla monilla heitä paremmin. Toki oli äidin veli, jolla joskus ainakin meni huonommin. Toki hän on luultavasti edelleen hengissä. Se ei tietysti kerro sitä, miten hänen elämä on mennyt. Onko siellä kenelläkään ollut mahtavaa elämää. No yhdellä enolla tietysti rahallisesti ollut hyvät eväät elämään. Isän puolelta tietty yhdellä veljellä on porskuttanut tasapaksusti, 3 muusta sisaruksesta, en tiedä, en paljoa ole heidän kanssaan tekemisissä ollut. Tai en tuon ensimmäisenkään kanssa. Pinta puolisesti tarkkaillen he kuitenkin elivät hyvää elämää. Kaikillahan on omat kompastus kivensä. Tietysti setällä oli konkurssit ja sairaudet. Toki yritysasioiden suhteen häntä yritettiin joskus neuvoa, vaan hän ei kuunnellut.  

Mitä itseen tulee, kyllähän minullekin jotain joskus yritettiin neuvoa. Toki niin, etten niihin tarttunut. Eivät tulleet mitenkään mukava sävytteisesti. Paitsi viimeisin velkaneuvojalta, joka tietty yritti sanoa, etten tekisi samoja mokia uudestaan. Vaan sinne mentiin, syvään päätyyn uudestaan. Olisihan tämä ollut vähän helpompaa, jos minulla olisi ollut nimet kunnossa. Olisin saattanut yrittää korjata tilannetta siksi aikaa, kun J tilit kiinni. Vaikka tuskin lainaa olisin asuntoon saanut, kun en ollut töissä, mene ja tiedä, olisiko liiton rahat riittäneet saamaan kolmekymmentätuhatta. Toki Osuuspankin kauttahan nekin olisi menneet, ja jääneet varmasti samanlailla jumiin jonnekin. Toisaalta tekisi mieli lähteä töihin, saisi muuta ajateltavaa, ja vähän enemmän rahaa. Olisi tilaisuus päästä ulkomaille töihin, ja kiertää ulosottomies. Toki voihan olla, että työhön pääsykin jäisi kiinni minun iästä. 

Vaikka sitä ei tarvitse sanoa, paitsi jos kysytään. Sikäli ikä hyvä ei ole enää perhe velvoitteita tms. Mutta jotenkin on saamaton olo. Tarvitsisi kuitenkin käydä antamassa näytöt siihen nosturiin. Ottavatko he sellaisen töihin, jolla ei ole jo korttia taskussa. Uskon kuitenkin olevani vielä kykenevä tekemään tuollaista työtä.  

Paha sanoa, meinaa vetää mielen sellaiseksi, ettei mikään kiinnosta, kaikki ponnistelut alkavat tuntumaan ylivoimaiselta, ei saa itsestään mitään irti, on vain helppo olla. Tai ei ole helppoa tämäkään, kun ajatukset pyörii vain asioissa, joille ei itse voi mitään. Mielessä alkaa tuntumaan se pankkiryöstö hyvältä vaihtoehdolta, vaikka tietää ettei sieltä saa rahaa, hyvä jos euroakaan. Jos olisi vielä -80 luku, tai -90 luvun alku, niin mahdollisuudet olisivat paljon paremmat. Nyt jos mielii rahaa jostain tuolla tavalla saada, mahdollisuudet ovat todella heikot. Tavaran vaihtaminen rahaksi on vaikeaa. Ainoa tavara taitaa olla kulta minkä saa vaihdettua. Korut ei ole niin arvokkaita, ja ne on vaikea myydä jossain pimeillä markkinoilla. Varsinkin kun ei ole sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, Tuli tässä yksi paikka mieleen, vaan ei taida tulla tekstiksi tänne. Kone on kuitenkin yhteydessä internettiin. ja tallennus menee pilveen. Siitä ei tiedä kuinka paljon siellä on lukijoita, vaikka pitäisikin olla turvallinen. Lähes joka päivä kuulee, kuinka joku seuraa joka tapauksessa mitä sinne kirjoittaa. Voi jopa olla kohta poliisi ovella kyselemässä, mitä mies meinaa. Tarpeeksi kun asiaa pyörittelee siitä voi jopa kehittyä jotain. Toki olen sen jo aikaisemmin miettinyt. En vain ole koskaan ottanut siitä asiasta niin selvää, että olisi varma juttu. Kuullut vain huhuja. Paikka olisi helppo. Ja jos se pitäisi paikkansa, saisi siellä nyt touhuta melko rauhassa, vaikkakin hiljaa. Eikä ne varmasti olisi siellä. Myös paikassa on piilojakin, vaikka ja kuinka. Joten pyöritellään sitä ainoastaan ajatuksen tasolla. Tietysti sitäkään ei tuosta vain voisi rahaksi muuttaa. Ei täällä. 

 Kaitpa se olisi alettava miettimään päivän ohjelmaa, lähteäkö sitä metsään itikoiden syötäväksi, vai homehtua tässä. Halvin vaihtoehto tämä toki on, kuin lähteä riuku paskalle itikat perseessä. Helpottaisiko se hetkisen mieltä, mennä metsään kuuntelemaan ei mitään. Vaikka onki kädessä, koittaa saada kalaa. Toki vain mato-onki, kun ei ole rahaa kalastuslupiin. 

Jatketaan tästä tätä päivää eteenpäin. 

05.08.25. 

Aamu 7. 

Huomenta. Saatanan naapurin rakki aloitti haukkumisen klo 8.00. Suoraa meidän seinän takana. Ilmeisesti päästävät sen ulos, kun lähtevät töihin. Taidan huomen aamuna syöttää sille pameja pullan kera. Loppuu ainakin hetkeksi tuo haukkuminen. No taas toisaalta, eipä tule nukuttua koko päivää, vaikka eihän tässä ole mitään muutakaan saatanaan tekemistä. Voisi eilen oli Annkirjoittamisen jälkeen lähteä heittä aamu kierros kiekkoa, harjoitella sitten jotain, ainakin sitä. Tuleehan siinä käveltyä, jos ei muuta. On iskussa, kun ja jos pääsee Espanjaa takaisin. Tuntuu kyllä todella kaukaiselta ajatukselta. Parempi tietysti olisi, jos jaksettaisi sen aikaa, että saisin mahdollisesti ne eläke paperit. olisi asiat selvänä kummallakin täällä päässä, ennen lähtöä. Vaikka nyt kestäisikin sen puoli vuotta-vuosi. Eihän meillä täällä hätää ole sen suhteen. Tänään täytyy heti tämän kirjoittelun jälkeen soittaa terveydenhoitajalle, tai mennä käymään, jos mennään heittämään, ja miksi ei mentäisi. Se alkaa koko ajan menemää paremmin, luulisin. Toi eilen ostama kiekko on vähän liian painava, mutta pitää alkaa jumppaamaa heittoa, niin ei ole liian painava. Tämä pikkurilli systeemi ei oikein toimii tässä näppäimistöllä, kun on niin pirun koppura. Vaikka se reilu tuhat sanaa vajaaseen tuntiin ei ole yhtään huonosti tekstiä, sitten kun sitä alkaa syntymää jotain järkevää. Tuskin tätä sontaa kukaan jaksaa lukea. Toisaalta se saattaisi olla juuri sitä mikä ihmisiä kiinnostaisi, normaali, paskan elämän päivittäinen sonta. Pitäisi alkaa laittamaan sitä tuonne, omalle sivulle. Eihän siellä ole vielä mitään minusta, tai meidän elämästä. Tuleehan tätä kuitenkin se reilu tuhat sanaa lähes päivittäin. 

Tuntemukset tälle aamulle. Vitutti herätä tuohon koiran haukkumiseen, taas. Ei se onneksi herätä joka aamu, tänään tuntui tekevän sen ihan vittuillessaan. Naapurin isännän kanssa kaksi kyrpää yhdessä. Muuten ei ahdista niin kuin ahdisti eilen. Eilen niin, että piti ottaa pami. Yllättävän kauan tuntui eilen sen vaikutus kestävän, tai ainakin siis tuntui. Olin yli puoli päivää pöllyssä, ja joutui nukkumaan vielä iltapäivällä pitkät unet. Tai illalla. En tiedä oliko sillä silloin vielä vaikutusta. Ehkä se juuri silloin toimii, kun sen pitääkin toimia. Ja silloin hiukan pidempää.  

Ensi kuun alussa täytyy sitten jommankumman varmaan lähteä sinne Espanjaa järjestämään meidän tavarat takaisin tänne. Tai kenties se ystävä sen voi hoitaa. Samoin kuin hoitaa sen minun mopon pois. Kunhan nyt vastaavat kuinka se onnistuu. En viitsisi turhaa sitä siellä maksaa, varsinkaan kun ei se niillä maksuilla omaksi tule. Ellei sitten loppua lunasta itselle. Se miten siitä jää maksettavaa sen jälkeen, kun vuokra sopimus loppuu. Varsinkin jos sitä kohta jää pelkälle työttömyyskorvaukselle, niin sillä ei paljon juhlita. Jotain pitää keksiä sitten lisäksi. Saisi vaikka jostain pienen potin, kävisi hakemassa sitä nuuskaa Ruotsista. Täytyy vaikka lainata siihen vähän rahaa. Toki tuolla mersulla sinne ei voi lähteä hakemaan. Menee bensoihin enemmän, kun mitä saa tuotteista. Mutta, jos M saa hommia täältä, jos vois mennä yhtä matkaa, tulisi hakukin paljon halvemmaksi. Täytyy sille tänään soitella, onko lähtenyt vai jäänyt kotia töihin.  

Itse en ulosoton takia töihin mene. En ainakaan mihinkään normi hommaa, kun ei siitä jää mitään käteen. Ellen pääse siihen velkasaneeraukseen. Senkin suhteen se eläke olisi tärkeä juttu. Saisin varmasti sen saneerauksenkin. Kyllähän siitä vähän ulosotolle jää otettavaa, mutta ne minä sillä ikinä saa noita velkoja maksettua. Siitä ei jää otettavaa, juurikaan enempää kuin UO maksu. Eli velkojille ei jää mitään. Siihen se tosin voi jäädä pyörimään loppu elämäksi, että se ottaa joka eläkkeestä sen 150 euroa, jolla ei kata oikein muuta, kuin hänen omat kulut. Valtiovalta kiittää. Ehkä sen lisäksi voisi sitten tehdä vähän muita hommia niin ei niin hanakasti olisi niiden rahojen kimpussa. Ainakin Espanjassa vois. Eihän se sinne tule. Kyllä ne haaveet tästä kirjoittamisesta saamisista meni samaa romukoppaa kuin kaikki muukin. Mutta tänään koitetaan olla synkistelemättä. Tehdään jotain muuta.   

Kivaa päivää, itse kuullekin säädylle. Vielä kun lupaa sateetonta, hetkeksi, niin nautitaan siitä. Kohta alkaa sateet ja niitä kestää sitten ensi kevääseen, nimenomaa vesisateet täällä leveys asteella. Ja se ahdistaa valmiiksi jo ihan vitusti. Siihen on pakko saada joku asunto täältä. Sitä ei pää kestä, että ollaan sateissa tuolla varastossa, tai kuuntelee joka päivä A hössötystä, anteeksi vain. Hyvää se tarkoittaa. Mutta kaipaa omaa rauhaa. Oli se asunto sitten täällä, tai vittu vaikka, Hartolassa. Ei vaan en minä sellaiseen paikkaa kyllä muuta. Vaikka Espanjassa ei asuttu ihan kaupungin keskustassa, niin ihmisiä oli ympärillä välillä haitaksi asti. Toki asuttiinhan me Vuotsossa, missä kukaan ei sanonut edes päivää, vaikka olisi seisottu vierekkäin aidan kummallakin puolella. Toisaalta se oli hienoa sekin. Oma rauha, vaikka olisi seisonut naapurin kanssa vierekkäin. Siellä se luonto teki siitä sellaisen kuin se oli. Välillä kaipaa sinne ihan vitusti. Mutta nyt kun alkaa nämä paska ilmat ja puntaroi, niin lähtisin Espanjaa mieluummin. Siellä ei sää vaikuta paljokaan tekemiseen. Ei ole talvella jumissa kinoksissa, tai ettei voi olla ulkona. Toki tulihan viime keväänä Espanjassakin vettä monta viikkoa. Mutta väleissä ehti kaupunkiin. Tuskin ensi kevät on samanlainen, vaikka sään ääri-ilmiöt lisääntyvätkin. En tiedä. johonkin suuntaan tämän on liikuttava tästä patti tilanteesta. En kuitenkaan halua, että joudutaan siihen tilanteeseen, että mennään J rahoilla. Ollaan aika lailla tasoissa, siitä kenen rahoilla on eletty. Ehkä enemmän jo kallistuu J hyväksi. 

06.08.25. 

Aamu 8. 

Huomenta. On aamu 8, vaikka kirjoittamisessa vasta 7. Kun jäin se yksi väliin. Mutta eihän tämä ollutkaan sidottu aamu määriin. Tätähän voi jatkaa vaikka aina, jos tuntuu luontevalta, ja tuntuuhan tämä kivalta. Ihan jo siksi, ettei ole ollut aikoihin mitään säännöllistä mitä pitäisi tehdä, eli töitä. Työnä jos ajattelee tämä olisi vallan mukavaa, tuntuu kivalta kirjoittaa, olisi siis mukava työ. Tai ainakin tuo sitä rutiinia päivään. Toki jos ihan töihin joudun tätä ei luultavasti aamuisin ehtisi tehdä, varsinkin jos menee 6 aamulla töihin. Ei varmaankaan tule herättyä tuntia aikaisemmin. 

Viime öisestä muistan uniakin. Tai muistan edellisestäkin yöstä sen verran, että tulee tämä mökki asia jo uniinkin. Edellisenä yönä näin unta talosta, jonka ostin kahteen kertaan. Toki toisella kerralla jatkoin remonttia siitä mihin olin ensimmäisellä kerralla jäänyt. Toki silloinkaan minulla ei ollut varaa pitää sitä. Ihmisiä oli paljon siinä unessa. Sekalaisesti kuolleita ja eläviä. Entisen elämän ihmisiä ja tämän päivän. 

Viime yön unessa toistui sen verran että oli kuolleita ja eläviä ihmisiä, ainakin näin tulkitsen unta. Oli jonkinlaiset häät, jossa mukana oli aseet. jostain syystä minulla ja jollain toisella pistoolit piti olla ladatut, muilla ne ei saanut olla. Mielestäni toinen unessa oli M. Sitten panosvyöt olivat kaksin kertaiset. Myös panoksia oli kahdessa kerroksessa. Seuraavaksi makasimme jonkinlaisella laverilla, toisaalta se näytti tältä lattialta missä nyt makaillaan. Toisaalta se näytti kuin olisi oltu jonkinlaisen kärryn kyydissä, ehkä vanhan ajan hevoskärryt. Siinä oli ainakin minä, J, mielestäni M. Ja jonkinlainen hahmotus on, että siinä olisi ollut äidin veli. Makasimme siinä laverilla, Sanoin puolisolle, että pitää ne aseet niin ettei ne osoita minuun päin koko ajan, Siis pistoolit. Kun ne edelleen osoittivat minuun päin, otimme M kanssa ne pois J. Poistimme pistooleista lippaat. Mutta toisesta pistoolista ei saanut piipusta luotia pois, vaikka kuinka M kanssa sitä yritettiin. Se kyllä näky siellä, mutta ei halunnut tulla ulos. Toinen pistooleista oli kiiltävä, toinen musta. Unen huipennukseksi luokseni tuli jokin henkiolento, Ensin oltiin kuin siinä laverilla, hevosen perässä. Makasimme siinä niin, että minun jalka oli reunan ulkopuolella, Henkiolento tuli minun jalkopäähän niin että, sen jokin vaatetuksen viitta, tai helma kosketti minun jalkaa joka oli laverin ulkopuolella, luultavasti tässä vaiheessa paikaksi siirtyi tämä varasto, kun heräsin siihen kosketukseen. huusin, hyi saatana. Sen muistan itsekin. Samassa olento katosi tuosta varaston ovesta. Olento oli iso, se oli melkein kattoon asti. Muistan heränneeni, vedin jalan peiton alle. Saatoin välissä nukahtaa, kunnes tuli pissahätä. Hetken mietin, uskallanko katsoa ovelle päin. Avasin lopulta silmät. Ovella ei ollut ketään, eikä se tuntunut pahalta, joten lähdin käymään ulkona. Eikä sielläkään olo tuntunut ikävältä. Se kuka hahmo oli, ei ole mitään käsitystä. Toivottavasti se näyttäytyy uudestaan, niin etten säikähdä sitä. olen joskus aikaisemminkin toivonut saavani kokea jotain vastaavaa, kun olen meditoinut, ja käynyt joitakin aihetta läheltä vieviä kursseja. Vaikka koskaan en niitä olekaan käynyt loppuun. Mitä nyt yleensäkään olen jaksanut viedä loppuun. Josta tuli mieleen se minun ADHD lääkitys asia, joka pitäisi selvittää. Unet kertovat paljonkin meidän vallitsevasta tilanteesta, käyn niitä läpi unissa. Hyvähän se on, että jotenkin niitä käsittelen. Uskon tuon hahmon olevan joku joka, auttaisi minua käsittelemään asiaa tavalla, tai toisella. Koska se ei tuntunut enää pahalta mennessä ulos.  

J oli nähnyt jotain unia liittyen tilanteeseen, joka meillä vallitsee. Hänen unet koski enemmän lapsia, ja hänen ex miestä. Olivat jossain Intiassa. 

Tänään menemme käymään kylässä Vääksyssä. 

Soitettava myös J, kerrottava vähän tilanne tietoja, vaikka ei olisi mitenkään pakottavaa, mutta hän kuitenkin säilyttää meidän tavaroita. Täytyy jotenkin saada se meidän mopo sinne sen talliin. Sikäli tämä ei nyt näytä niin toivottomalta, Laitettiin eilen asuntohakemuksia, alkaahan J saamaan liiton rahaa ensi kuussa, niin mahdollisuus saada asunto. Kun nyt joudutaan olemaan täällä, niin minunkin helpompi järjestää tätä polven leikkausta, sekä sitä eläke asiaa. Olisi ollut niin vaikea Espanjasta, varsinkin jos olisin aloittanut työt. Kun olisi pitänyt siirtää kirjat sinne. Luultavasti nämä asiat täällä olisi keskeytynyt, kun en olisi enää ollut Suomen Kelan asiakas. Niin nyt saa hoidettua nämä asiat kuntoon. Helpottaa sitten sen osalta sinne siirtymistä. Sekä se että tämä asia venyy kokoajana, niin pankkiahan joutuu maksamaan meille kaikki menetetyt palkat, mielestäni Suomen hintatason mukaan, koska täällä olemme. Niin äkkiä saada siitä jo mökin rahaa hyvin kasaa, kun pääsemme sitten lähtemään sinne. Voidaan saada jopa parempi mökki kuin se mikä oli jo meillä. Toivotaan että tällä asialla olisi kuitenkin kulta reunukset. 

Toivottavasti tämä hahmo tulee moikkaamaan minua uudestaan, kertoakseen kuka hän on. Mielessä toivon hänen olevan äiti. Isän kanssa olemme vaikeita hetkiä elämässä puitu unissa. Ja joskus aikoinaan, kun hän kävi luonani, mukana oli minun saksanpaimenkoira Rocky. Josta viimeisellä keralla tiesin tapaamisen olevan viimeinen, koska unessakin hän oli jo vanha koira, Ja silloin hyvästelimme. Niin ehkä nyt olisi äidin aika tulla minua morjestamaan. En ainakaan muista, että tätä oltaisiin, koksaan äidin kanssa tehty. Hyvästelty toisiamme. Toki olin pieni, kun äiti kuoli. Kerran olen mielestäni äidin nähnyt meditoidessa, hän oli siinä mummon kanssa, mutta he eivät sanoneet minulle mitään. Katsotaan mitä tuleman pitää. Nyt pitää alkaa päivän askareisiin. Laittaa roskat autoon, ja valmistua M lähtöön.  

Eilen käytiin muuten heittämässä kiekko paljon. Oli illalla jo kroppakin tietoinen heittämisestä. Viimeisellä kierroksella ei enää pysynyt pakka kasassa, oli niin väsynyt. tänään jatketaan harjoituksia. On paljon kirjoitusta alustalle, ja tarkastettavaa ennen julkaisu. Pitää muuttaa, tai poistaa nimet. Sekä niin ettei ole joka päivälle hirveästi toistoa. Alkuperäinen toki jää vain minun tietoon. 

Vielä korjaillen kirjoitus virheet.  

Mukavaa päivää. 

07.08.25

Aamu 9.

Huomenta. Muutaman päivän tulee nopeita juttuja, kun ei ole puhelimeen laturia mukana. Olemme tulleet yöllä Repovedelle. Käveltiin yötä myöten. Teltta saatiin pystyyn noin kello 1 yöllä. Istuttiin matkalla tulilla. Käveltiin noin 4 km. Oli rankka, kun ei ole tottunut kantamaa isoa rinkkaa. Iloksi nyt herättyä, ettei ole paikat kipeät. Tässä aletaan valmistelemaan aamu palaa. Ollaan tässä vielä seuraavakin yö, jos ei lupaa suuria vesisateita, en ole vielä katsonut. Pidän puhelimen päivän auki, sitten laitan kiinni, kestää akku pidempää. Yritetään nyt olla tuonne lauantaihin. J oli enemmän kropan kanssa huolia herätessä. Nautitaan.

Aamulla tuli vähän vettä, mutta ei haitaksi asti. Kun herättiin, paikalla oli yksi retkeilijä välipalalla, ja veneellä kävi joku porukka.

Koitetaan olla täällä vielä ensi yö, miksei lauantaihin asti. Ellakin pääsee uimaan. Aamuretken eväät ovat, lihapiirakkaa ja makkaraa, samaa kuin yöllä. Tästä päivä käyntiin, pistän netin pois, niin säilyy puhelimessa virta pidempään.

08.08.25.

Aamu 10.

Huomenta.

Eilen illalla vaihdettiin paikkaa, löytyi kiva paikka Paistjärveltä, Sonnasen järven vastapäätä. Saatiin auto vajaan sadan metrin päähän teltasta ja tulistelu paikasta. Ei tarvinnut tetsata kilometri tolkulla kaikkine kantamuksineen, vaikka ei se huonoa tee nykyiselle kunnolle. Oli illalla joka paikka ”tulessa”, eli loppu.

Haettiin uudet paksummat patjat. J toimi, minulle ei yhtään. En pysty kääntymään, ettenkö tippuisi. Joten en nukkunut ollenkaan, ehkä vähän aamu yöstä, kun vaihdoin ohueen makuualustaan. Piti pukeutua, ettei tullut kylmä, eikä jäänyt nihkeän ihon takia peittoon kiinni. Meinasin mennä autoon nukkumaan. Mietin et, kunhan J herää, niin lähdetään Heinolaan päiväksi nukkumaan.

J nukkui hyvin. Tänään niska ja selkä ei ole niin kipeitä kuin eilen aamulla. Ei meinannut päästä ylös.

Tänään kaupungin auto toi lisää puita. Vaikka paikalla lukee sen olevan loppu varastelun takia. Ikävää, että ihmiset tekevät sellaista. Pilaavat nämä ilmaiset harrastukset tällä tavalla. Tai eihän nämä ilmaisia ole. Verorahoistahan näistä pidetään huolta. Mikään ei kerro minkä maalaisia varastavat ihmiset ovat. Repovedellä asia ratkaistu tuomalla 3–4 metriä pitkiä pöllejä, ja pokasaha. Ei voi niin helposti ottaa mukaan. Yksin retkeilevälle ikävä ratkaisu, kun ei jaksa yksin nostella. Onneksi nykyään saa halvalla retki keittimiä, millä voi valmistaa ruokaa. Mutta onhan tulessa kuitenkin jotain ihanan kiehtovaa. Sen ääni, liekkien leikki, jota on ihana katsella. varsinkin kun alkaa päivä pimenemään.

Tänään ajateltiin mennä käymään pirunkirkon retkeily reitillä. Itse olen siellä joskus käynyt, J ei.

Kun saa nukkumisen onnistumaan, niin on tämä ihan kivaa, vielä kun ilmatkin suosii. Hyvin saatiin eilinen päivä menemään, ja mieti, ilman tietokonetta. Puhelimesta katselin reittejä, ja jonkin verran sometin. Tämä muotoutuu meidän näköiseksi. Onhan tässä oppimista, ja asiaan mukauduttava eri tavalla, kuin asuntoautolla, millä aikaisemmin liikuttiin. Silloin kun asiat olivat vielä kunnossa. joka on de lux retkeilyä, kaikilla herkuilla. Jos tästä kuitenkin saisi uuden harrastuksen lomille. Mietin illalla, et uskaltaako tätä telttailua harrastaa Espanjassa!? Ainakaan muualla kuin virallisella leirintäalueella. Onko siellä vaarallisempaa Suomeen, tai pohjoismaihin verrattuna.

Jos tästä muodostuisi uusi vapaan viettotapa. Päästäisiin sinne Lappiin vaeltamaan, mistä on haaveiltu. Aikaisemmin tosiaan kierreltiin asuntoautolla katselemassa maisemia. Nyt tahtoisi kokea Lapin luontoa erämaassa. Vähän puhuttu jo tästä syksystä, katsotaan nyt. On oma lajinsa siinä vaiheessa, kun lämpötilat alkaa laskemaan nollan tuntumaan, tai alle. Ajatuksena aamu heräämiset ja teltasta ulos kömpiminen. Siihenkin varmasti tottuu.

Koirakin tykkäisi, kun saa liikkua.

Telttaan ei meinaa tulla, piti eilen illalla raahata sisälle. Huomaa kun tulee sisälle, et on ihan puhki, nukahtaa saman tien. Onko syynä telttakankaan rahina mikä häiritsee, vai ahtaus, en tiedä. Kuitenkin rauhoittuu sisälle.

Tänään on uskallettava järveen, toivottavasti tulee lämmin päivä.

Mutta nyt, kuppi kahvia, sitten päivän askareisiin.

Kivaa päivää.

09.08.25.

Aamu 11.

Kivaa huomenta. Tänään herättiinkin aikaisin, puoli 7 aikoihin. Nyt juotu aamukahvit ja syöty puurot. Sellainen ikävä asia kävi, että jompikumpi jätti trangian polttoaine pullon korkin auki, niin ei keitetty sillä aamupalaa, vaan joutui tekemään nuotiotulet. Mukavampi, koska oli aika viileä aamu. J taisi yöllä palella. Toi Bilteman patja on kylmä, kun siinä ei ole eristekerrosta. Paskoja muutenkin. Itse en enää sillä nukkunut. Minulla oli 2 ohutta telttapatjaa päällekkäin. Ne näköjään riittävät. Ei joutunut yöllä kääntyilemään puutumisen takia. Päädyttiin jatkoa ajatellen hankkimaan semmoiset 5cm ilmatäytteiset makuualustat. Ne saa pieneen tilaan.

Saattoi tuota unta edistää sekin, kun juotiin illalla pari pulloa roseeta, notskilla istuen. Oikeastaan istuttiin nuotiolla koko eilinen päivä, koska lepopäivä. Meni aika ihanasti. Välillä käytiin tekemässä puita, uitiin ja syötiin. Tuo uiminen meni vielä, ensi kuussa saattaa olla jo toisin. Nautittiin luonnon rauhasta ja ihanasta ilmasta. Iltapäivällä tuli ripsaus vettä, muuten nautittiin auringosta. Tietysti myös toisistamme. tänään mietittiin, josko mentäisi pelaamaan Jaalan disc golf rata. Näytti olevan 18 korinen. Eka ajateltiin mennä kävelemää, mutta tätä metsää on joka puolella Suomea, aina napapiirille asti. Alkaa muuttumaan vasta Sodankylästä karummaksi.

Heiteltiin ajatusta ilmaa, et jos asunnosta ei kuulu mitään tässä kuussa, niin lähetään hissun kissun, ajelee Lappia kohti. Telttaillaan ja pelataan fribaa. Otetaan kaikki irti meidän uusista harrastuksista.

Nyt minä juon toisen kupin kahvia, ja luen hetken. Ihanaa päivää teille.

10.08.25

Aamu 12.

Vaikka ei enää aamu olekaan, ei edes myöhäinen sellainen, niin sille tämä laitetaan. En ole siis kirjoittanut aikaisemmin, koska kirjoitus ohjelma ei toiminut, en siis saa tallennettua mihinkään. Libre ohjelman sain asennettua, mutta en saa asennettua kielipakettia. Joten tämä jätettävä ilmeisesti auki niin kauaksi aikaa, että J tulee. Se tietää näistä asioista enemmän.

Eilen oli ryyppyilta, yllätys. tänään J meni tapaamaan veljiään, jotka 3 vuotta mietti, tahtooko tavata.

Ei ole oikein mitään kirjoitettavaa, alkoi ärsyttämään, ettei voinut heti kirjoittaa.

Näin omituisia unia eilen yölläkin, en ihan sellaisia kuin edellisenä yönä.

Katselin tuossa edellisten aamujen kirjoituksia, olenko kertonut unista, en ainakaan äkkiseltään ole laittanut. Viime yöstä en muista, edellisenä yönä näin sellaista typerää unta, että joltain ihmiseltä, siis elävältä leikattiin suoraan käsi irti, sillä oli vain sellainen reikä kupeessa. Ihan sairasta. Sitten minulle unessa ilmoitettiin, että äiti on tehnyt itsemurhan??? Siis äitihän kuoli jo 1982 tai 1984, en nyt taas muista ihan varmaksi, muistaakseni 1984. Mutta kai se oli jotenkin jatkoa sille haamuolennolle, joka vieraili muutama yö sitten.

tänään täytyy pyytää J opettamaan, kuinka laitan näitä juttuja sinne omalle kotisivulle. Täytyy vain poistaa nimiä, tai vaihtaa niitä. Kun en ole lupia kysellyt, enkä kyselekään. Jos jotkut tutut ihmiset lukevat, tietävät varmaan kenestä on kyse.

Ajateltiin siis alkaa oikeasti irtolaisiksi, niin kuin Suomen päättäjät tällä hetkellä meistä haluaa, oikeastaan pakottaa. Tekemällä tämän, ettei saa asuntoa, eikä sen hankkimiseen tukea.

Kierrellään Suomea niin kauan kun tarkenee. Toivotaan, että ennen talvea nuo pankkiasiat ratkeavat. Tai keksitään keino saada asunto Espanjasta.

Itselle toivon, että saisi sen työkyvyttömyys eläkkeen, olisi tulo, jolla siellä niukasti pärjää, mutta vois samalla tehdä vähän töitä.

Toivon, että pääsen siihen velkasaneeraukseen. Saisi vielä luottotiedot kuntoon. Toki siihenkin, jos pääsee, en voi muuttaa kirjoja Espanjaan, ettei se mene vituiks. Toisin sanoen en voi mennä Baronalle, tai sille toiselle vuokrafirmalle töihin. En tiedä, vitun hankala tilanne. Jos tästä saisi vähän almuja jollain lailla, niin ihan jees. Siihen saneeraukseen pitäisi olla täällä Suomessa asunto, jotta voivat laskea sen kuluksi. En tiedä onnistuuko, jos asuu Espanjassa. Se pitää kysyä. Tai sitten on vaan elettävä elämä loppuun asti ilman luottotietoja, ellei voita lotossa.

Pääsin sinne Tampereen tekonivelsairaala Coxan jonoon, saa tuon toisenkin polven korjattua. Sekin asia minua pitää täällä Suomessa sen aikaa kirjoilla, että pääsen leikkaukseen. Sitten joutuu olemaan jonkun viikon täällä, että poistavat ne niitit jalasta. Toivottavasti se menee ainakin yhtä hyvin, kun edellinen leikkaus, ettei tämä meidän paska tuuri tee tepposia leikkauksessa. Viime leikkaus meni hyvin, toki silloin oli menossa suhteellisen hyvän tuurin aikakausi.

Nyt kun rahattomana tuo Word ei ole aktiivinen, niin en voi korjata näitä tekstejä. Toisin sanoen en voi julkaista, tai muuttaa niistä mitään, voihan vittu. Joudun siis melko varmasti kirjoittamaan osan kokonaan uudestaan. Vaikka mitäpä tuosta, saanpahan harjoitusta.

Vituttaa, mutta ei kovin paljoa.

Taidanpa alkaa lukemaan. Ei minulla oikeastaan muuta tähteellistä kirjottamista tälle päivälle ole.

Pitäisi kyllä alkaa tekemään kirjan hahmoille luonne analyysia, jos saisin sitä eteenpäin. Ei vain jotenkin ole ollut intressejä tarttua siihen projektiin.

11.08.25.

Aamu 13.

Jeba jee. Eilinen meni mennessään. J teki taas tavallisen ”katoamisen”. Ei tietysti voi sanoa täysin katoamiseksi, vaan jäi reissulleen. Tavanomaisesti ensin ei kerro mitään, sitten alkaa tulla viestiä ja video kuvaa. Jonka jälkeen ei yleensä kuulu mitään. Yöllä laittanut jotain, en ole vielä katsonut mitä pitää sisällään. Ei toisaalta kiinnosta.
Hain muutamaa rekkakuskin työpaikkaa, kai tässä on töihin mentävä, kunnes saa sen leikkaus ajan. Kun tämä 

liiton rahakin loppuu aivan tuota pikaa. Jää siitä työstä kuitenkin enemmän käteen, kuin mitä jää työttömyys rahasta. Toki siinä menee sitten se eläke juttu sen sileän tien, mutta ei voi mitään. En kai sitten lähde Espanjaan. Täytyy vaan saada rahat kasaan siitä moposta, että sen voi heivata veke. Tai sama se vaikka se jää piikkiin sinne, mitä väliä. Toisaalta en tiedä ajanko sen jälkeen, kun polvi leikataan. En varmaankaan ainakaan samassa firmassa. Voivat vetää hieman herneen nokkaa, kun ilmoitan, että ”ensiviikolla on leikkaus”. Koska en minä siitä etukäteen mitään ilmoita.

Toi viikko tiellä kuulostaa hyvältä, siinä säästää rahaa, maksaa vain ruuasta. Toki lähtö paikka on sen verran kaukana, ettei Heinolaan, tai Lahteen ole mitään järkeä tulla viikonlopuiksi. Katotaan nyt, miten meidän käy. 

Päiväraha heidän on maksettava noista ajoista.
Hain toistakin reissuhommaa, joka lähtee pk seudulta, sinne nyt ajaisi täältä. Niin voi tulla käymään kotona viikonloppuisin, jos sellainen täältä löytyy. kunhan ajo ei ole minkään shenkerin, tai kaukokiidon ajoa, niihin en lähde. Katsotaan nyt, soitteleeko mistään mitään. Se viikko tiellä ajo olisi just hyvää, saisi päivärahan. Onhan se kotimaassakin jo sen 50 euroa, vai 54 euroa. Toki voisihan J työttömänä olla välillä matkassa mukna, jos autossa on 2 nukkumapaikkaa, sekä auto muutenkin hyvin varusteltu. Toki Ella ei kyllä silloin mahdu mukaan. Tulee ahtaat paikat. No asia saadaan kyllä järjestymään. Kokeillaa, mitä 

kroppa tykkää, jos alkaa enemmän vaivaamaan, niin ajot jäävät siihen. Ja jos siinä tulee niitä tasoite vuoroja, niin niillähän voi mennä halutessaan Espanjaa.
Se, että ajateltiin lähteä kiertämään suomea, on myös ajatuksena ihan jees, jos syksyn ilmat ei vaan ole kovin sateiset koko Suomessa. Toisaalta J voi tulla minun perässä henkilöautolla, voidaan iltaisin käydä heittämässä, hahhaa.

Jotenkin eilinen tapaus alkoi vituttamaan. 

Kun se tapahtuu aina uudestaan. Se veli, jota meni tapaamaan, oli jo silloin, kun oltiin samalla työmaalla sellainen, joka ei kiinnostanut minua niin, että olisin halunnut viettää hänen kanssa vapaa-aikaa, niin en halunnut lähteä mukaan. Mutta en sitä eilen sanonut, en halunnut loukata, koska 

ajattelin, että menee vaan käymään siellä.
Sitten tämä kirjoittaminen, vituttaa kun kaikki kirjoittaminen on nyt jumissa tuolla mikrosoftin 

wordissa, kun sitä ei ole maksettu, niin en saa niitä edes siirrettyä tähän ilmaiseen versioon. Enkä uskalla mennä itse rämppäämään, ettei kaikki katoa. Täytyy tarvittaessa ensin kirjoittaa ne tänne uudestaan. Voi samalla katsoa tarkemmin, ja kirjoittaa ne julkaisu kelpoiseksi. Täytyy tähän saada vain se suomen kielen tarkistus käyttöön, helpompi korjailla. 

Nyt huomasin, että tämä ohjelma on jo vaihtanut kielen Suomeen, jee, hyvä juttu. 

Vaikka se Word maksaa sen satasen vuosi, niin kyllä sen mieluummin pitäisin, jos vaan jossain vaiheessa saa rahaa ostaa sen.
Onhan tuolla kirjoitettavaa, jos joutuu ne uudestaan kirjoittamaan tähän ohjelmaan. Nyt katkesi ajatus kokonaan kirjoittamisen suhteen, joten kai tässä joutaa tekemään jotain muuta, vaikka en nyt varsin keksi mitä. Joten kivaa päivää minulle, ja teille. 

12.08.25.                           

Aamu 14.

Huomenta. Edelleen aamu kirjoitusta vedetään. Oli paljonkin sanomista, mutta näin se unohtuu, kun katsoo aamu tv.tä. J ei edelleenkään puhu, eikä näytä syövän mitään. Nyt en sano siihen sanaakaan.

Olkoon niin. Vahvistaa vain sitä, että lähden töihin, jos joku minulle soittaa. Tehköön sitten mitä haluaa, en jaksa enää. Se jääkö minun tavaroita Espanjaan, niin jääköön, ei siellä ole mitään maailmaa mullistavaa tavaraa. Toki J lupasi pitää niitä tallessa, niin sieltähän minä ne saan. Sitä mopoa on pakko maksaa. Ainakin niin kauan, et voin lopun 50% maksuista suorittaa. Eli noin vuosi ainakin.

Viimeyönä näin unia, jotka muistin aamulla tosi selvästi. Nyt ne ovat jo vähän hataralla pohjalla. Tai ne ovat niin sekavina mielessä, ettei niittä osaa kirjoittaa puhtaaksi. Ainakaan niin selvästi, että niistä saisi mitään tolkkua.

Joka tapauksessa se koski rahaa. Sain sitä jonkinlaisesta pokeripelistä. Jossa oli tavallaan mafian pelaajia mukana. Tuntui, että aloitusrahan sain joltain mafian mieheltä. Pelissä vedin rahoja pöydän alta, syytä tälle en osaa sanoa. Pelin kulku oli melko nopea. Viimeisessä kädessä, yksi pelaaja löi pöytään allin, eli kaikki rahat mitä hänellä oli. Tein saman, eli halusin katsoa hänen kätensä. Mielestäni oikeassa pelissä menisi niin, että kaikki, jotka haluavat katsoa aloittajan käden, lyövät pöytään kaiken mitä on, huolimatta summasta mitä heillä on rahaa pöydässä. Muutenhan aloittaja, joka lyö kaiken pöytään, ja hänellä olisi eniten rahaa, voittaisi automaattisesti. Mutta unessa kirjoitin jonkinlaisen lapun, mihin kirjoitettiin summa, joka vastasi aloittajan summaa. Minun lisäksi sen teki muutama muukin.

Aloittaja löi kortit pöytään ja alkoi kahmia rahoja.

Jostain syystä rahat kuitenkin työnnettiin minulle. Olin kuulema voittanut koko potin. En muista nähneeni korttejani, koko pelin aikana.

Joka tapauksessa iloisena kasasin rahat, sekä ”velkakirjat” pussiin ja lähdin iloisena menemään. Jostain syystä jotkut ihmiset seurasivat minua autolla, ne eivät tuntuneet ilkeiltä, päin vastoin, mielestäni autosta heilutettiin ja hymyiltiin.

Halusin erotella rahat, ja velkakirjat erikseen. Rahaa oli paljon, en oikein saanut selvää. Sitä oli satoja tuhansia, ehkä reilu miljoona, mitä äkkiä niitä laskin. Halusin toki heti mielessäni lähteä niitä tuhlaamaan. Halusin ostaa hienon auton, mielessä kävi punainen Audi, mallista en ollut tietoinen. Sitten mielessä kävi uusi puhelin, se oli iPhone 16, siitä paras malli.

Kuittenkin mieleeni tuli, että pitää maksaa velat ensin pois. Mutta en muistanut kuin yhden velan, en tiedä oliko niitä enempää. Menin kysymään siitä. Huono hampainen, jo viinaan taipuvainen entinen tuttavani sanoi, ettei tiennyt paljonko sitä oli, puhuttiin jostain reilusta 30 tuhannesta, mutta tarkkaa summaa ei kumpikaan tiennyt. Sitten hän käski unohtaa koko velan, hän oli kuulemma tehnyt jotain järjestelyitä, eikä siitä enää ollut mitään haittaa. Se loppui siihen. Tuli taas aiheeksi ostaminen itselle jotain kivaa. Tiesin jonkin asunnon, joka maksoi jotain 60 tuhatta, vähän reilun. Se olisi ollut jokin kerrostaloasunto. Asunto oli kuitenkin hintaan nähden, astetta parempi. Se miksi se tuntui halvalta, niin luultavasti se oli jossain täällä missä nyt olen. Sitten mietin taas sitä puhelinta. Halusin hakea tyttöystäväni töistä, huoltoasemalta, jonka omisti minun tuttava. Se sijaitsi kaupungin keskustassa, jossa olin. Halusin hänet mukaan ostoksille. Halusin yllättää hänet sillä, että olin voittanut paljon rahaa. Että voisimme huokaista helpotuksesta velkojen, sekä muiden rahahuolien takia. Saisimme itsellemme asunnon, hienon auton, ja ennen kaikkea ne hienot puhelimet, joista kumpikin olimme haaveilleet. Unessa oli myös ikävämpiä muuttujia, eli ihmisiä, jotka halusivat rahat. Mutta ei niin että olisin joutunut jotenkin heidän kanssaan vaikeuksiin. Toki jouduin piilottelemaan, ja eksyttämään ne ihmiset. Yhdessä vaiheessa kaivoin velkakirjapussia asuntoauton yläkaapista, muutenkin paikka näytti sellaiselta, mikä käy järkeen sekin kaikkine tapahtumineen. Sieltä yritti joku näistä, rahan haluajistakin niitä ottaa, mutta siellä ei ollut enää kuin velkakirjat, ja hän jätti ne ottamatta.

Ihmiset unessa oli osa aivan tuttuja, ei nykyhetkestä, mutta kuitenkin, ihmisiä, joilla on ollut minulle merkitystä. Osa oli taas täysin tuntemattomia, samoin tapahtumat kulkivat osittain realistisissa maisemissa, osittain kuvitteellisissa. Reaali- aikaiset muistot ovat kotikaupungista, muut aivan jostain elokuvasta.

Sinne huoltoasemalle mennessä muistan olleeni jonkinlaisen puomin takana Lidlin pihalla, katsoin huoltoasemalle sisälle, kuin olisin ollut jonkin kaukoputken tapaisen päässä, että näin sisälle, kuin olisin ollut siellä itse. Ihminen, jota olin sieltä hakemassa oli iloinen, hän nauroi ja jutteli jonkun kanssa, sitä kenen kanssa, en nähnyt. Enkä kuullut mistä he keskustelivat. Jotenkin ehdin mielessäni nähdä auton, jolla ajoimme, vaikka se oli kuvitelmaa. Näin myös, kun pidin uutta puhelinta kädessä. Pyörittelin sitä ympäri ja katselin. Myös asunnosta näin jonkinlaisia vilahduksia, lähinnä ulkoa. Yhden kuvan jostain olohuoneesta, jos oli hieno katolamppu, ja tummat seinät. Autostakin minulla oli hatara kuva. Merkin muistan, että oli Audi a6. Saatoin jo heräillä, muistin miettineeni, miksen ottaisi Audi q7, millainen minulla on joskus ollut. Sen jälkeen unen miettiminen oli jo heräämisen aikaista ajattelua, eli alkoi muuttua jo valvekuviksi. Kai!

Kaikkiaan uni oli vaihteeksi ihan miellyttävä, vaikka siinä oli ikäviäkin muuttujia. Mutta ei mitään sellaista, mikä olisi muuttunut pahaksi.

Se mitä se tahtoi kertoa ei ole aavistustakaan. Ei kai ne ikinä mitään varsinaisesti tarkoita. Eiköhän se alitajunta vain käsittele omalla tavalla asioita, joita päivisin kelaa, tai joista lukee. Tai katsoo televisiosta. Osa sekoittuu vanhoihin asioihin. Niin kuin tässäkin unessa, ihmiset olivat menneestä elämästä, ne keitä tunnistin. Samoin paikat. Osa on jo purettu, osa lopetettu. Osa tämän päiväisiä paikkoja. Näin ne unet sekoittuvat.

Mitään ennustuksia tällaisista tuskin voi vedellä. Toki mukavista unista aina voi pitää kiinni, ja haaveilla tapahtuvaksi. Toki tässäkin unessa oli ihmisiä, joita en haluaisi kohdata, vaikka ne unessa olikin mieleisiä. En haluaisi palata tekemisiin ainakaan osan kanssa. Tarpeeksi on tämänhetkisissä ihmisissä.

Toisaalta miettii, kertooko se jotain. Pitäisikö jotain tehdä, ja olisiko se oikein. Helpottaisiko, tai parantaisiko se minun tämänhetkistä elämää. Vai vaihtoehtoisesti tekisikö se elämästäni enemmän surkeaa, kuin mitä se nyt on.

Toisaalta minulla ei ole mitään hätää. Asiat kulkevat eteenpäin omalla painollaan. Toisaalta haluaisin osittain muuttaa tämänhetkistä tilannetta eräiltä osin, pitäisikö se tehdä niin, että pistää koko stopin, vai tekisikö asian toisin. Se saattaisi tehdä hyvää, olla hetkiä erossa toisistamme. Saisi kumpikin sitä omaa aikaa. Toki minun aika kuluisi töissä, mutta enpä aikoihin ole sellaisessa ollut. Luultavasti siinä vaiheessa olisi hyvä hankkia se asunto meille, jos yhdessä asiaa ajattelee jatkavan. Koska näitä tulee tapahtumaan aina, niin kauan kun yhdessä ollaan. Mutta jos alkaisin olemaan itse matka töissä, niin ehkä nämä jutut jäisivät hetkille, kun olen poissa kotoa. Eihän näitä usein tapahdu. Mutta sellaisin väliajoin, kun alkaa tuntumaan itsestä ihan kivalta, niin vedetään käytännössä matto alta. Se mitä tapahtuu, ei enää kiinnosta. Mutta se ettei kerrota, tai sanota suoraan. Annetaan toisen ymmärtää asia eri tavalla. Ja sitten joko ei kerrota ollenkaan, tai kerrotaan asia sitten kun toinen alkaa olemaan jo huolissaan, niin vituttaa.

Mutta niin kuin sanoin, ne tulee jatkumaan niin kauan kuin olemme yhdessä. Se ei ihmisen perusluonne muutu miksikään, se mikä on opittu pitkän kaavan mukaan, ja juurtunut takaraivoon. Uskon minullakin olevan asioita mitkä tapahtuvat aina vain uudestaan, jokaisen kanssa. Se onko ne alkanut nopeasti vai ajan kanssa sitä en tiedä, eikä J ole sanonut.

Mitähän sitä tänään kehittäisi. Pitää soittaa M, kysyä onko sillä mitä mielessä. Onko saanut tilattua tavaraa talolla, jotta siellä voisi alkaa jotain rakentamaan. Ei se piikkaaminen niin miellytä, eikä sitä siinä nyt juurikaan ollutkaan, että sen takia sinne kannattaisi lähteä. Siinä ole monenkaan tunnin homma. Toki sen ulkopuolen voisin kaivaa aikani kuluksi auki, jotta voisi lohkoa sitä kiveä. Mutta ainakin tälle päivälle lupaa sinne ukkoskuuroja, niin en viitsi lähteä itseäni kastelemaan. Sen tietää, kun soittaa.

Vois kohta mennä ulos, näyttää aurinko paistavan. Voisi katsoa laukuista onko siellä se invertteri, ja laittaa se kiinni auton akkuun. Jos lähtee reissaamaan Suomea, niin saisi ajaessa ladattua konetta, kun tuskin se aurinkokenno mikä tulee jaksaa ladata tätä konetta. En tiedä saako sitä sitten kiinni tuohon auton akkuun. Toki kyllähän siinä kuvassa oli, että lataa tietokonettakin. Lupaahan se sille 100wattia lataustehoa. Pitäisi kyllä jaksaa ladata läppäriäkin. Mutta ei noihin Temun tavaroihin aina voi oikein luottaa. Kunhan nyt toimisi jotenkin. Auttaisi se, ettei tarvitse autoa käytellä. Toki ei varmaan paljoa tarvitse ajaa, kun lataa läppärin. Jos puhelimet saa ladattua sillä.

Se millä kokoonpanolla me mennään sitä ei vielä tiedä, vai mennäänkö millään. Jos vaikka soittavat jostain niistä töistä. Sitten saa J keksiä jotain itselleen. Tällä hetkellä ainakin mietin, että lähden jos paikka vain kuulostaa sellaiselta, mielekkäältä.

Koska aamukirjoitukset, tai päiväkirjoitukset yleensä saa rönsyillä, niin kerrottakoon että luin eilen melkein 2 kirjaa. Aikaa meni koko päivä, aina puoli 1yhteen asti yöllä, mutta oli hyvät kirjat. Oli kiva lukea pitkästä aikaa, kirjoissa pääse niin ihanasti sisään lukemaansa. Ihan eri tavalla verrattuna ruudun tuijottamista. Toivotaan että saan aikaiseksi yhtä mielenkiintoista tekstiä jossain vaiheessa. On se sitten Suomessa, tai Espanjassa, kotona, reissussa, tai reissu töissä. Missä sitä nyt tulee oltuakin. Kaikki on täysin auki tällä hetkellä. Suunnitelmia on, se mitkä toteutuvat sen aika näyttää. Ja mieliala. Jotain sitä tapahtuu joka tapauksessa. Tähän ei voi jäädä istumaan kovin pitkäksi aikaa, vaikka tässä ei nyt varsin hätää ole. Käy aika vain melko laihaksi.

Eiköhän tämä ala olemaan tässä tältä aamulta. Palataan huomenna linjoille. Jos en sitten päivällä keksi jotain kirjoitettavaa toisaalle. Päivän piristystä kaikille.

13.08.25

Aamu 15.

Heij!

Oli unien suhteen ”väli yö”. En muista näinkö mitään. Juuri herätessä taisi jotain näkyä. Oli jotain asumiseen liittyvää. En tiedä oliko jotain makuupussiin, vai mietinkö niitä sitten herätessäni. Nukuin aika pitkään, lähes kello 11.00. olisi ehkä nukkunut pidempäänkin.

Täällä on tänään kiva aamu, ilmojen suhteen ainakin. Viime yönä hypittiin ylös sängystä hämähäkkien kanssa. Kun alkavat tulemaan lämpimään ulkoa. Ja me edelleen nukutaan työvajassa. Lämpimässä kuitenkin. Tänään olisi voinut nukkua pidempääkin.

Piti mennä katselemaan Perseidejä, mutta ei jaksettu lähteä pihaa kauemmas. Eikä siinä näkynyt mitään. Ei kyllä katseltu 5min kauempaa.

Illalla käytiin heittämässä 3 kierrosta fribaa. Sattui polveen eka kierroksen jälkeen sen verran että meinasi jäädä yhteen kierrokseen. En ajatellut ensimmäisiä heittoja jalan osalta, niin tuli kiertoa polvelle, mitä se ei kestä lainkaan. Mutta kävely alkoi helpottamaan.

Illat alkavat olemaan jo melko kylmiä, kun päivät lämpimiä. Mietittiin sitä telttailu road trippiä, miten iltaisin voi kylmettää, kun kömpii makuupussiin, luulisi siihen tottuvan. Ei parane antaa periksi, kyllä sitä kovettuu. Puhuttiin eilen, että aletaan pitää päiväkirjaa, miten pärjää retkeillä halpa kauppojen varusteilla, verraten merkki tavaroiden varusteilla. Katsotaan, onko merkki tavaroiden hinnat vain merkeissä ja brändissä, vai pitääkö paikkansa. Kyllä sitä haluaa toisaalta lähteä, tämä paikallaan olo ei enää hirveästi nappaa, ainakaan täällä Suomessa. Mietittiin, pitääkö ajaa ensin suorempaa reittiä Lappiin, ettei sinne ehdi satamaan ensilumi, jotta pärjätään teltassa, ja voidaan heittää. Vaikka ei se ensilumi varsinaisesti haittaa, vaan kovemmat yö pakkaset. Viime vuonna sinne tuli lumi vasta loka-marraskuussa. Tänä kesänä siellä ollut vähä sateista, ja lämmintä. Sen myötä ajateltu, että voi tulla kylmä syksy, ja lumet nopeasti. Sen näkee sitten. Olisihan sitä kiva mennä ruskaa katsomaan, sekin voi olla mieto, kuivuuden takia. Mutta olisihan siellä sitten käyty Vaeltamassa, mitä ollaan monta vuotta puhuttu. Vaikkakin se saattaa olla enemmän auto vaellusta.

Mutta kuitenkin.

Eilen käytiin ostamassa lisää kuiva muonaa. Nähtiin samalla et oli Tokmannissa alennusmyynnissä makuupussit, joissa extreme lukema on -14 astetta. Tuo alin lukema tarkoittaa astetta, milloin makuupussi estää hypotermian, muttei ole enää lämmin. Kaksi ensimmäistä lukemaa on sellaisia, jolloin pussi pitää lämmön. Soft lukema paras lämpö. Se on myös lämpö luku, joka sopii naisille. Seuraava on limit, joka sopii paremmin miehille. Kyllä sen on J kanssa huomannut, että hän tarvitsee lämpöisemmän, ja paksumman peiton, kuin minä.

 Eilisen Puheet meistä meni kiukun piikkiin. Pitäisi oppia, ettei ne muutu ikinä muuksi. Eikä niistä pitäisi murehtia. Toki kyllä minä edelleen niitä työsoittoja odotan, voisi sitä mennä yhdessä ajamaan. Saisi paremmin rahaa.

Täytyy tänään vähän tonkia veljen tavaroita, jos löytyisi johdot, niin laitan tuon invertterin kiinni tuohon autoon. Jos ei niin voihan sen laittaa paikalleen, johdottaa sitten Tuusulassa, kun mennään viikonlopuksi sinne auttamaan rakentamisessa. Tulee keittiö kaapit, niin mennään avuksi kasaamaan niitä.

 Tänään pitäisi auttaa veljeä. Haravoisi sen leikkaama heinää kasaan. Eivät näy kuivuneina kasoina pitkin pihaa.

Pari päivää olen lukenut aika paljon, tai lähes koko päivät.

Eilen alkoi kummatkin korvat soimaan, merkiksi jumiin menevästä niskasta. Vaikka kuin yritän olla rentona, niin jostain syystä se vain jumittuu. Piti sitten vasaralla hakata niskaa, joka johti sitten huimaus kohtauksiin. Ihan maatessa alkoi päässä pyöriä. Saman tekee niskalle, jos paljon kirjoitan putkeen. Yritän pitää asennon hyvänä. Jotenkin sitä vaan selkä luisuu köyryyn, ja hartiat kohti korvia.

Sitten pitäisi käydä tuota kirjoittaja kurssia eteenpäin. Olen viikko tehtävää suorittanut nyt tunnollisesti kohta kaksi viikkoa, vaikka ohje oli yhdestä viikosta. On tuntunut hyvältä kirjoittaa aamusta, kun on ensin syönyt aamupalan. Monesti katsonut myös aamu teevee uutiset. Jossa yleisin uutinen on Amerikan presidentti Trump, sekä Ukrainan sota. Nyt hän tämän viikon perjantaina tapaa Venäjän presidentin (diktaattorin) Alaskassa, jossa puhuvat Ukrainan sodasta, ilman Ukrainan presidentti Zelenskya, joka on tänään EU johtajien kanssa kokouksessa.

Toisena uutisena puhuttu monta päivää Euroopan metsäpaloista, siellä kuolleista palomiehistä, sekä Eurooppaa vaivaamaa tukalaa hellettä, jossa kuollut ihmisiä, lapsista lähtien. Näin se ilmaston muutos etenee.

Tästä päivä lähtee käyntiin. Heippa.

14.08.25.

Aamu 16.

Tänään ei voi puhua enää aamusta. Kello on jo 15.00. Heräsin klo 13. Tätä ei opiskelun puitteissa tarvis enää jatkaa, on vain kehittynyt jo kivasti rutiiniksi. Näin 16 päivän on jäänyt vain yksi päivä väliin. Opiskelussa jatkuu uudet tehtävät ja lähden niitä toteuttamaan, jos en tänään niin ainakin huomenna.

Syy myöhään nukkumisesta johtui muutamasta oluesta, tai muutamasta enemmän. Ja sen tuomasta pahasta olosta.

Korjattiin eilen majoittajan asunnosta pari juttua, ja hän sanoi, – nyt otetaan asennus oluet. Siitä se sitten lähti.

Tuli sitten iltamyöhällä purettua puolison kanssa patoutumat, vaikka olenkin yrittänyt häntä opettelemaan puhumaan niistä selvinpäin. Mutta humalan se aina näyttää vaativan. No kunhan nyt joskus. Episodi koski taas sitä muutama päivä sitten tapahtunutta, mitä tapahtuu aika ajoin. Josta en pidä. Vaikka yritänkin siihen opetella. Kun hänen reissu venähtää yön yli, ilman ennakko ilmoitusta. Lähellä oli, etten pistänyt häntä matkoihin. Lähtikin, mutta tiesin hänen tulevan takaisin. Ihan siksikin, koska mihin hän olisi mennyt. Tarkempia syitä tähän en nyt selitä.

Puhuttiin tuosta tulevasta road trip reissusta. Kyllä sinne lähdetään. Varustusta suunniteltu. Eilen ostettiin paksummat makuupussit, Lapissa alkaa jo pakkasyöt. Kun vähän saadaan lisää rahaa, pitää ostaa vielä vähän paksummat, sellaiset 3 kerroksen makuupussit. Pitäisi riittää aina -40 asteeseen. Niillä voi nukkua myös kesä ilmassa. On toki jo kalliimmat, eikä tämänhetkinen budjetti siihen riitä. Katsottiin myös lämmitintä, jonka voi telttaan ottaa. Sen saa alle 100 eurolla, mutta vielä ei ole siihenkään varaa. Toivotaan jossain vaiheessa olevan.

Huomenna mennään sinne Tuusulaan kasaamaan keittiö kaappeja.

Uutisia katsellessa en ole yhtään iloinen niistä metsäpaloista Etelä-Euroopassa. Palanut jo yli 100 tuhatta hehtaaria enemmän, mitä vuosi sitten. Kaverille laitoin viestiä, sanoi ettei palot ole lähellä niitä alueita mihin meidän piti muuttaa, ja missä jo asuimme, ennen tätä rahanpesu epäilyä, ja tilien jäädyttämistä.

Latasin tuossa muutaman uuden kirjan, joita pitäisi alkaa myös ahmimaan.

Eilen illalla soiteltiin Lappiin tuttaville, että ollaan tulossa muutaman viikon päästä. Kuultiin ikäviä uutisia, jossa sanottiin siellä kuolleen yksi nuori noin 20-vuotias poromies. Surullista. Kaatunut mönkijällä. Ihmeteltiin kovasti, siellä lapset oppivat ajamaan mönkijöillä ja kelkoilla enne kuin ”oppivat kävelemään”. Lehdistä kaivettiin asiasta tietoa, siellä sanottiin, ettei asiassa epäillä alkoholin osuutta. Mutta sen osuus vahvistui ystäviltä. Hän kyllä aika usein sitä teki, toki moni paikallinen muukin. Ja kun eivät käytä kypärää. On karvahattu, kuin mielensä pahoittaja elokuvan päähenkilöllä. Ja korvilla kuulokkeet. Ne ei törmäyksessä paljon auta. Onneksi näitä kuitenkin sattuu harvoin.

Lisäksi piti sanoa sinne terveisiä yhdelle meidän entisestä ystävästä, joka katkaisi meihin välit ihan täysin syystä, jota emme tiedä, yritetty vain arvailla. Savolainen on savolainen. Ilmoitettiin tulosta, jotta voi lähteä meitä karkuun, ettei vain joudu kohtaamaan. Hänen kanssa meillä oli yhteinen kulta valtaus, myin oman osuuteni hänelle, ja siitä ilmeisesti meille veti ”herneen nenään”. Tai siitä kun lähdimme Espanjaan, ja tarkoitus oli sinne jäädä. Jokin tällainen pieni asia. Mutta onneksi hän antoi minulle kaivuu oikeuden, sitä ei ainakaan ole perunut. Joten saatan vaikka käydä kaivamassa, mene ja tiedä. Katsotaan, kauan siellä viihdytään. Kuinka kylmäksi se ilman siellä heittää. Tarvike keskuksessa oli kyllä halpoja toppa haalareita, saatetaan käydä sellaiset hakemassa. Maksoi vain 20 euroa.

Nyt alan oikolukemaan näitä aamu tekstejä, saan niitä julkaistua.

15.08.25.

Aamu 17.

Huomenta!

Tänään pitäisi mennä Kaverilla auttamaan keittiön kasaamisessa. Siksi tässä herännyt melko aikaisin, kun pitää lähteä ajamaan Tuusulaan.

Yöllä luin 04.30 asti. Ei malttanut lopettaa kirjaa kesken. Tajusin kirjan alussa, kuka oli kirjan pahis. Minusta samanlaisesta jutusta tehty elokuva. Ainahan elokuvissa oiotaan mutkia, koska juoni on tiivistettävä muutamaan tuntiin. Kaiken kaikkiaan kirjoitettu hyvin.

Tein suunnitelmia siihen mitä julkaisen omille sivuille. Näistä saattaa sinne jotain tulla, mutta en taida kaikkea jaarittelua laittaa. Saattaa olla, että alan tekemään päiväkirjaa, kun lähetään kiertämään Suomea. On miellekin uusi juttu. Vähän jännittää tämä vuoden aika, miten me siihen kyetään, kun ilmat muuttuvat nyt radikaalimmin kylmemmiksi. Kestetäänkö se ulkoilmassa, myös henkinen puoli tulee siihen mukaan. Toisaalta taas odotan sitä mielenkiinnolla.

Tässä tällaisessa olemisessa ei ole paljoa kertomista, kun ollaan vain päivät pitkät.

On tuolla aikaisemmissa päivissä kertomista… Ne täytyy kirjoittaa puhtaaksi. Silloin tapahtui kaikkea, pankkiin ja elämään koskevaa. Ne meinaan kyllä julkaista. Niiden tapahtumien jälkeen oli päiviä, jotka saattavat joitakin kiinnostaa.

Tänään täytyy katsoa, jos ehdin, niin jatkan koulu tehtäviä. Tämä tehtävä jatkunut pidempänä, mitä tehtävän anto sanoi. Ei tietenkään huono ole, kaikki harjoittelu vie juttuani eteenpäin. Tietysti en ole harjoitellut kirjoitustaidon fiktiivistä puolta nyt laisinkaan. Mikä on kuitenkin yksi päätavoitteista. Tuskin pelkkä omien päivien kulku kiinnostaa isompaa ihmis- joukkoa. Ellei keksitä tuosta tulevasta road tripistä jotain julkaisukelpoisempaa. Esimerkiksi jatketaan kiertämistä, vaikka suksilla. Ja edelleen nukutaan teltassa. Tai jatketaan Euroopassa. Tuskin kuitenkaan siellä noita kenttiä yhtä paljon kuin Suomessa. Ja siellä se rahan saanti on vieläkin tärkeämpää. Toki J.n 500 päivää liiton rahoja jäljellä. Minun rahat loppuu muutaman kuukauden päästä, tippuu huomattavasti. Työvoimatoimiston rahalla ei paljoa kierrellä, ainakaan autolla. Toki jos joku lahjoittaa meille fillarit, niin se on taas halvempaa reissaamista. Se ei kyllä vielä ainakaan hirveästi houkuttele, varsinkaan tämän minun polven kanssa. Ja aurinkokin alkaa olla kohta pilvessä koko ajan niin ei latailla koneitakaan. Tiedä vaikka jäätäis Lappiin, kun sinne nyt lähdetään. Varsinkin jos täällä ei tapahdu mitään.

Jotain kyllä keksitään uskon sen.

Kirjojen lukeminen loppuu tänään hetkeksi, koska ilmaista aikaa on jäljellä enää 2 tuntia, enkä halua alkaa vielä maksamaan. Toivottavasti J saa sen ilmaisversion, voin jatkaa harrastusta. On virkistävää. Olenhan joskus lukenut. Viime vuosina se on jäänyt vähemmälle. Ei ole vain saanut itsestään irti sen vertaa. Siitäkin pitäisi saada aikaan rutiini, jotta se pysyy päällä. Sen myötä varmasti lukutaitokin nopeutuisi.

Kun alkaa lukemaan, niin en sitten malta lopettaa, varsinkin jos on mielenkiintoinen kirja. Sitten se menee aina yli. Istun nenä kiinni kirjassa tunti tolkulla. Kun taas tullut muuta tekemistä, kirja saattaa jäädä pöydälle päiviksi, tai viikoiksi. Sen jälkeen en enää muista mitä kirjassa on tapahtunut.

Tästä se päivä lähtee käyntiin.

16.08.25.

aamu 18.

Sellainen ilta sitten eilen, joka jatkuu näemmä näin aamusta tutulla kuviolla, eli J jatkaa juomista. Toivotaan että otti vaarin, kun sanoin etten kännissä kuuntele. Jos ei osaa selvinpäin asioita selvittää, niin saa olla oloissaan. Se lähteekö hän kävelemään, en usko, koska mihin se menisi. Voi toki päästä junalla lahteen, mutta mitä siellä. Ei voi mennä isälleen tai muuallekaan.

En tiedä mistä se alkoi, mutta lähti taas siitä veljestään, ja et hän ei omasta mielestään tehnyt mitään väärää. En sitä kieltänyt et ei saisi olla. Mutta ei näytä ymmärtävän, sitä vitutuksen määrää, kun ei ilmoita jäämisiään. Mutta se ei hänestä ole mitään.

Nyt sitten sanoin kuinka vittua oli se, kun on perseauki jossain keskellä Eurooppaa, lähes rahattomana. Vaikka A laittoikin rahaa, olisi ollut ihan siinä ja tässä et olisin Suomeen asti niillä rahoilla päässyt. Toki Olisihan hän laittanut lisää. Pelotti myös se, et jos auto hajoaisi kesken matkan, olisi yksin kielitaidottomana jossain. Toki kääntäjällä olisi pärjännyt jotenkin. Se olisi silloin ollut varmaa meidän tarun loppu. En tiedä miten J olisi tullut Suomeen 2 koiran kanssa, kun oisi alkanut tämä, pankki sota. Kun hänellä ei olisi ollut rahaa, ja luultavasti silloinkaan ei sen isä oisi asiaa auttanut. Toki enhän minä olisi sitä voinut sinne jättää. Toki en tiedä miten asia oisi voinut hoitua. Kai sielläkin olevat ihmiset olisi jotenkin auttanut. Jos oli minulla paska tilanne, oisi sillä ollut vielä paskempi. Oisiko sitä joutunut lähteä hakemaa sieltä.

M joutuukin lähtemää huomenna kohti Ruotsia töihin. Jos tuo J tuosta hiukan selviäsi, niin lähdetään Heinolaa.

En minä kyllä yksin lähde Suomea kiertämää ja heittelee, jos se nyt tuosta johonkin häipyy. Tosin ei se voi oikein mihinkään häipyä. Toki kai silläkin jotain kavereita on mihin pääsisi. Olen vaihteeksi aika loppu. Johan tämä on vanhoihin suhteisiin verrattuna pisintä aikaa yhdessä. Katsotaan miten tässä nyt sitten käy. Odotan hänen reaktiota kun selviää tuosta. Kyllä tässä voi vielä anteeksi pyydellä takaisin päin. Jos vähäksi aikaa juomisen lopettaa, kun ei siitä mitään hyvää seuraa. Pelkkää kiukuttelua. Toki ei sitä yksin voi tehdä, jos toinen juo. Tai sitten on lähdettävä töihin, mitä ne ovat niin, ainoastaan ajo hommia. En kyllä talvea vasten ole hirveän kiinnostunut menee sinne lappiin seisomaan nosturin viereen. Mieluummin ajan. Saa pääasiassa olla lämpimässä. Pitäisi saada sellainen homma, että saa viikon olla tien päällä. Iltasin voi kirjotella, jos on jotain kirjoitettavaa.

Ilmat muuttuivat aika paljon syksyisemmäksi, eli vesisateet saapuivat. Ei haittaa, vaikka joutuukin töihin lähtemää. Jää siitä vähän paremmin käteen kuin työttömyyskorvauksesta.

Mitä T eilen puhu niin eipä sitä tavi eläkettä yrittää. Sillä kuitenkin kaikki paikat paskana, ja rautaa kroppa täynnä. Kaks kertaa ollut jo niillä sairaspäivärahalla. Ei pääse enää edes sille. Mutta ei myöskään eläkkeelle. On kohta 60 vuotta. Niin sen perusteella ihan turha yrittää. Vaikka ne välillä menevätkin tuurilla. Kyllä minä sitä kuitenkin kokeilen. Jos joutuu lähtemään töihin, niin senkin kokeilu jää sitten siihen. Jos yksin on niin ei sillä väliä mitä tekee, ja missä on. Siksi olisikin hyvä päästä viikoiksi tien päälle, niin ei tarvis asuntoa. Olisi viikonloput jossain hotelleissa, tms. Vähän kun M, asuu siellä kontissa. Koska mitä väliä sillä on missä sitä itsekseen oisi. Katsoo kauan pää kestää sit.

19.08.25.

Helvetin hienoa huomenta! Klo on jo 15.20. Eipä nukuttu viime yönä. Selkä meni lauantain 18 tunnin unista niin jumiin, ettei edellisenä yönä, eikä viime yönä nukuttu ollenkaan. Olin jo menossa hakemaa piikkiä, mutta itsehoito lääkkeet alkoivat auttamaan, kun veti niitä normaalia enemmän, mitä lekuri on lappuun laittanut. Eihän tässä hittojakaan moneen sitä nukkuu, kun ei mitään tekemistä.

Temun retki kamat on tullut saa nähdä, millaista paskaa se on. Olisi kyllä kiva lähteä tekee reissu. Tosin hain töitä, jos johonkin pääsee, niin menee mönkään.

Hain Ruotsiin töihin, sekä yhteen kuljetus firmaan missä joutuisi viikon olla reissussa. Niistä ei nyt vaan ole mitään kuulunut. Täytyy huomenna soittaa.

Talvi siellä alkaa kohta, mutta siihen on Vuotsossa tottunut. Tuskin niin kylmiä ilmoja, kuin Vuotsossa. Toki niillä kylmillä tuskin siellä mitään tehdään. Eihän nosturikaan sellaisella ilmalla toimi. Palkka olisi kohtalainen. Sekä työajat. Voisi tehdä 2 viikkoa töitä 2 vapaata. Ne voisi sitten viettää Espanjassa.

J kanssa viikonlopun nahistelu on kuitattu, annettu anteeksi.

Ei taas mitään kuvaa mistä se alkoi. Osaan kyllä käyttää sanan säilää, jos toinenkin.

Pitäisi alkaa kirjoittaa kurssitehtäviä. Mutta pää hieman jumissa, kun joutui relaksanttien lisä buustiksi ottaa pamin. Koska se toimii myös keskushermostoon.

Lueskelin tänään toisista relaksanteista, kun tämä nykyinen ei enää tehoa, on otettava hirveät mikserit, jotta toimii edes vähän.

Olen miettinyt sitä psykoterapiaa, kun lopetin kesken Espanjassa ollessa. Nyt siitä olisi ollut ehkä tarvetta. Siellä elo oli leppoisempaa, niin tuntui iin turhalta. Piti alun perin alkaa kirjoittamaan, niistä meidän keskusteluista.

Ei nyt paljoa tekstiä tullut, ainakaan näin herättyä, ja lääke höyryissä.

Täällä taas. Edelleenkin lääkepöllyissä selän takia. Ei vittu, olisi aika siistii olla tässä mielentilassa aina. Vaan eihän se ole ihmiselle oikea olotilaa.

Lukenut kirjaa. Ei kiinnosta vittuakaan. Mielenkiintoinen kirja ihmisten ”alakuloisuudesta”. Saattaa liittyä enemmän meihin miehiin. Kaikille kuitenkin tarkoitettu.

Siihen ”filosofiaan” yhdyn, että kaikki onni perustuu epäonnistumisiin. Ja kaiken sattuman kautta, hyvä tai huono tunne on aivan itsensä aiheuttamaa. Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu. Mutta niiden asioiden jälkipyykki itsensä kannalta on vastuu vain siinä ihmisessä, joka siitä määrää.

Mutta yhtä kaikki, kaikki onnistuminen tulee erehdyksen kautta.

21.08.2025.

Tästä aloitan kirjoittelemaan päivittäisiä juttuja. En viitsi aloittaa uutta sivustoa. Kirjoitus kurssin tehtävä tämä ei ole. Mutta ajatuksia pistän ylös.

Selkä ei meinaa antaa periksi. Parempi se on, mutta liikkeessä meinaa vielä kivestää. Paljon parempi tosin jo. Mutta, kyllähän se tästä helpottuu.

Laitoin eilen hakemusta Kurko-Koposelle Ruotsiin töihin. Sen veran kertoi et saattaisi syyskuun puolenvälin aikaa onnistua. Kun itse maksan nosturikortin. Ja käyn Pudaksen juttusilla Keravalla. Et tykkääkö se vai ei.

Työkierto tosin on vaan 2 vko töitä, 1 viikko vapaata. Mutta mitä M puhui niin rotaatioita voi muutella paikan päällä. Toivotaan että selviäsi asiat pankin kanssa ennen kuin tulee lähtö. Oisihan se 3k käteen kuussa ihan kiva raha, varsinkin nyt kun ei asumiseen mene mitään. Itse asiassa onhan se enemmän. Kun on 3 viikkoa töitä yksi viikko vapaa. Ni vaikka ulosotto on välissä niin jää se ainakin 3k käteen.

10 tunnin päivälle ehtisi vielä muutakin tehdä. Vaikka sitten tätä kirjoittelua.

Perseestä tämä on, kun ei ole aikaisemmin ajanut tuollaista isoa nosturia, niin osaako sitä olla varovainen. Muuten tuo KK. n mies tykkäsi. Mainitsi sen kokemattomuuden olevan iso ongelma. Ja sen uskon, ihan työturvallisuudenkin kannalta, sekä vehkeiden kunnossa pysymisen puolesta. Toivotaan että menee näytöt hyvin. Koska ainakaan tähän asti noiden koneiden käyttö ei ole tuottanut vaikeuksia, kun on vähän saanut tuntumaa siihen.

On tuossa nyt vielä vetämässä yksi rekka homma koko päiväsesti, reissussa. Koska tarvitsen palkkaan sen päivärahan, jotta palkasta jää jotain käteen.

Jos tässä nyt ei jää mikään homma hanskaa, niin sitten on lähettävä Espanjaan tuolla sairaspäivärahalla. Toki minä sinne lähtisin ihan koko päiväisesti mieluummin, kun jään tänne. Mutta rahallisesti se ei oikein onnistu. Siksi pitäisi saada säästöön rahaa, jotta vois sitten mennä. Ja tämän polven takia, että saa sen leikattua. Niin tässä nyt vuoden päivät ovat aikaa tehdä rahaa. Koska sinne on sen pituiset jonot.

Se hyvä puoli hommien alkamisessa, että menee syyskuun puolenvälin paikkeille, saan käytyä nuo lääkärit, ja muut alta pois.

Tämä päivä on, tai ei ole sen ihmeempi kuin eilinenkään. Selkä voi paremmin päivä päivältä, mutta ei ole täysin parantunut. Muuten ei olla tehty yhtään mitään.

Saattaa tuo meidän diskgolf kiertue jäädä tekemättä. Johan noita fyssareita, ja laproja on viikon päästä. Vaan eipä tuonne vesisateeseen ja kylmään hirveästi mieli tee.

Tästä kirjoittelusta ajatus rahan saannista, sekin hiipunut jo pitkälti pois. Kun näitä omia kirjoituksia lukee, niin on se aikamoista ”sillisalaattia”. Kuka sellaista jaksaa lukea, ja varsinkaan vielä maksaa siitä jotain.

Pimpparauta perkele löytänyt itselleen kirppuja. Onneksi vain lintukirppuja, jotka ei ole vaarallisia eläimille, eikä ihmiselle.

 Laittoivat juuri J kanssa sille häätö liuokset turkkiin. Lähtivät lenkille. Niin nyt tulee vettä, kun aisaa, voi olla entiset liuokset.

Tein eilen noita masennus testejä, kaikki pomppasi suoraan punaiselle. Onneksi ei ole ihan yhtä apaattinen olo kuin ilman lääkkeitä. Vaikka asiat ovat samanlailla mielessä, kun ilman lääkettä. Vois varmaa nostaa annoksen 2 pilleriin takaisin. Tuossa viime keväänä tiputin 1 pilleriin.

Vittu et vituttaa tällaiset taudit. En tiedä kirjoitinko aikaisemmin, et tulee se psykiatrin aika, jossa välissä. Tules vaivoista ainakaan ei pääse työkyvyttömyys eläkkeelle. Mutta kun siihen lisätään pää, niin jos se auttaisi. Mutaa summa summarum, ei tässä mikään voittaja fiiliskään ole.

Täytyy lottosivuille laittaa 10 euroa, on ainakin jonkinlaista raha-anomusta vetämässä.

22.08.25.

Tänään päivä alkoi päänsäryllä ja niskajumilla, vitun hienoa. Burana/relaksantti käynnistys siis. Se on heti, kun alkaa töitä katselemaan, niin kroppa alkaa hylkimää!

Sitten tuo, kun puhuin niistä masennus kokeista, mitä tuossa yhtenä päivän tein, niin nostin sen lääkityksen 2 nappia. Joskus kun olen vetänyt 2 nappia, niin ei kyllä uskalla alkoholin kanssa leikkii, mennyt ihan överiksi homma. Eli, hyvä selvä jakso tähän väliin.

Myös verenpainetta aloin mittaamaan, kun hoitsu pyysi. Kovat aamu lukemat 167/106. Mutta varmaa tuohon päivään laskee, kun otin verenpaine lääkkeen.

Sain sovittua ensi keskiviikoksi työhaastattelun sinne KK.lle. Olen ollut -23 kevättalvesta töistä pois, kun potkittiin, tules vaivojen takia pihalle. Uudelleen koulutukseen eläkeyhtiö tökkäsi, ei eläkkeelle. 2 kerta kun kouluttivat. Kirjanpidon peruskurssin kävin. Eipä siitä nyt ollut mitään iloa. Meni jossain vaiheessa ihan yli hilseen. Mutta pääsin kuin pääsinkin läpi. Toisin sanoen kouluttaja ei edes loppukoetta tarkastanut. Sillä jos olisi, en olisi päässyt läpi. Piti tehdä yrityksen 3 vuoden kirjanpito, niin että tilit täsmäävät. Oli ekalla kertaa useamman kymmenen tuhatta heittoa. Vetelin hatusta lukuja kirjanpito alustalle, kunnes luvut täsmäsivät. Läpi meni heittämällä… Eli nuo koulutukset mitä maksullisina järjestetään, on pelkkää rahastusta.

En kylläkään voisi edes tehdä kirjanpitäjän työtä. Sen verran rallattaa kädet tätä nykyä, et vois tulla kiireessä tehtynä liikaa nollia lukemiin!

Meinasin kyllä et hakisin sitä työkyvyttömyys eläkettä. Mutta kovasti tuolla terveyden huollossa väittävät, ettei nykyään päästä alle 60-vuotiasta, vaikka tyyliin joutuisi konttaamaan eteen päin.

Näin yhden nuoruuden tuttavan, joka lähentelee 60 vuotta, niin sekin sanoi hakeneensa 2 kertaa työkyvyttömyyseläkettä. Ollut 2 kertaa sairaspäivärahalla, mutta ei onnistu. Ei pääse enää edes sairaspäivä rahalle, vaikka kroppa raudoitettu, niveliä rassattu jne.

Venytetään, et ne ihmiset, jotka ei oikeasti ole enää työkuntoisia kuolisi pois. Valtiolle pelkkää säästöä. Saa nekin rahat herrojen eläkkeisiin.

Alkuun palatakseni. On siis töitä kateltava. Olisi paikka missä 2 viikkoa töitä, viikko vapaata. Rotaatioita voi kuitenkin muuttaa. Tykkäisin, koska vapaa viikot voisin olla kotona Espanjassa. Jahka se koti saadaan, tämän pankkipaska jutun takia.

Työ olisi Pohjois- Ruotsissa. Palkka olisi ihan kohtuu, kun saa vielä ulkomaan päivä rahan.

Viehän siitä tilistä ulosvetäjä omansa. Jouduin siis siihen helvettiin, kun jouduin töistä pois -23. Mutta jäisi kuitenkin Espanjassa asumiseen reilusti, jopa voisi ajatella vähän säästämäänkin. Jos riisto Suomessa asuisi, ei kannatas säästämisestä puhua.

Tuo yritys tekee muuallekin Eurooppaa töitä, niin ehkä onnistuisi vaihtamaan lähemmäs Espanjaa. Huhuja ollut, et alkaisi jokin työmaa Belgiassa.

Tuleehan minulle sitten pidempi saikku, kun tuo polvi leikataan. Viimeksi meni melkein 6 kk et parani. Kun joillain paranee ihan hetkessä. Jos vaikka tällä kertaa itselläkin. Tietty tärkein ettei me kokonaan vituiks. Tai jos menee, niin mieluummin sitten niin hyvin, et on kaikki loppu.

Kävin ostamassa rosee tonkan, jos tekee mieli, niin voi lasillisen kaks maistaa. Vaikka ylhäällä kerroin, ettei kannata. Mieli muuttuu jo tässä kirjoittamisen aikana. Ei vaan.

Iltaa vielä. Tein tässä oven eteen tuketta, ettei jäädytä tänne työkaluvajaa. Okei olen ottanut 2 siduu, ja lasin roseeta. En enempää. Tulee pirun paha olo. Oli tuossa muutama tunti vähän epätodellinen olo, meni onneksi ohi. Muutenkin ollut monta päivää oksettava, paska olo. Silloin yhtenä iltana nousi kuume, mutta hävisi aamuun mennessä.

Yleensä olen oman kropan tuntenut melko hyvin. Nyt kun ei ole oikein kunnolla treenannu jokuseen vuotee, niin se hävinnyt.

Saattaahan tämä johtua noista korkeista verenpaineista. Ei ole laskenut aamusta yhtään, vaikka ottanut napinkin. Vai alkaako olemaan ”pumppuhuollon” paikka. Niin kuin suvussa on tapana ollut miehillä, kun ovat iässäni olleet. Tai mulla mennyt jo laina-ajalla 5 vuotta. Osa saman ikäisistä serkuista on jo käynyt. Tai enhän mää tiedä, kun yhden, koska ei olla oltu 20-30 vuotee missään tekemisissä. Auto alan sanoin, ajetaan vika ulos, ei tarvitse arvailla… Jep. Huomiseen.

28.8.25

Huomenta päivää, tai jotain sinne päin.

Huomaan kirjoittelevani paljon samoja asioita edellisistä päivistä. Mutta se että päässä viiraa, ja ilmeisenä ADHD läsnä, niin minkä teet.

Ei o tullut moneen päivää kirjoitettuakaan, eikä oikein o varmaa ollut kummempaa kirjoittamista.

Toista kirjoitus tehtävää olen tehnyt uusilla aiheilla, sieltä saattaa jotain valmista tulla joku päivä. Hirveän vaikea kirjoittaa kiihkeää tekstiä, ymmärrät mitä tarkoitan? Eli siis seksuaalista kanssa käymistä.

Totta tosiaan käytiin viime viikolla auttamassa M ja E keittiökaappien kasaamisessa, se meni aika nopeaa. Illassa kasattiin kaikki kaapit. Muutama Olut siinä samalla taisi mennä. Sen jälkeen muutama lisää. Mutta viime viikko oltiin muuten juomatta, ei edes tissuteltu. Vasta silloin perjantaina Korsossa.

Tuli viime viikolla soiteltua työ asioita, ja laitettua hakemuksiakin. Sovin jo yhden haastattelun, olisin lähtenyt pohjois- Ruotsiin keikka hommiin, samoihin missä M on. Mutta sitten soitti työttömien terveydenhoitaja näistä minun lääkärillä käynneistä, eläke asioista, ja vaivoista.

 – Sanoi, ettei minun tarvitse ottaa mitään töitä vastaan, jos työvoimatoimistosta niitä yrittää tarjota, koska olen hieman ”vajakki”. Eli kykenemätön tekemään entisiä töitä näiden paskana olevien nivelien takia. Jos yrittävät tyrkyttää töitä, voin pyytää häneltä lapun, tai soittamaan työvoimatoimistoon. Onneksi tuli tähän väliin, etten ehtinyt lähteä sooloilemaan, koska eihän tämä minun tilanne olisi sitten edennyt taas mihinkään. Ja kun vaivat olisi tullut taas esiin, oltaisi oltu jälleen lähtötilanteessa.

Sitten alkoi latomaan minulle aikoja, fyssarille tuli 2 aikaa. Verikokeisiin, jossa otetaan huumeseula, ja kaikkea muuta mahdollista, sekä EKG filmi. Sen jälkeen haetaan aikaa tänne Heinolan psykiatrian osastolle, koska edellinen aika on ollut Ivaloon. Jos saataisiin tätä minun masennusta johonkin suuntaan. Lähinnä haluaisin sitä ADHD diagnoosia eteenpäin, mikä on melko lailla ilmeinen, mutta jäänyt vissiin silloin 2012 tutkimiset kesken. Tai ainakin löysin yhden kyselyn tuolta uudesta Päijät-Hämeen sote sovelluksesta. Sen muistan, että ADD on diagnosoitu. Mutta Ivalossa sanoi, ettei sitä enää käytetä, vaan sekin on nykyään ADHD.

No mutta joo. Veren paineita aloin mittaamaan viime perjantaina tuota ensiviikon kokeita varten. Viime lauantaina oli vielä suhteellisen normaalit. Maanantaina olikin sitten jo 198/119. Tiistaina jatkui. Siitä sitten Heinolan arvauskeskukseen, jossa meni 5 tuntia lääkäriksi itseään kutsuvan pitkätukan arvailuihin, ja mittailuihin. Välillä se kyseli jotain, kirjoitti lapulle, ja lähti jonnekin tarkistamaan kirjoittelujaan. Heinolassa ”hiihteli” pitkin käytäviä, varmaan intialainen lääkäri. Se mitä meille sanoi, ei liene osannut juurikaan Suomea. Otti aina yhden potilaan. Sen jälkeen hiihteli pitkin käytäviä vartin. En yhtään ihmettele, että Heinolan terveyskeskus saanut vain 2.6 tähteä viidestä. Ei se ikinä ole kovin hyvin toiminut, mutta aina vain huonontunut.

Koska olimme sopineet menevämme McDonald syömää, kun saimme rahaa, niin menimme. Noh, olevinaan, en tiedä pitääkö paikkansa, mutta tuntui etten näe kunnolla. Soitin keskussairaalan päivystys numeroon. Sinne sitten syömisen jälkeen. Verenpaineet ei ollut tippunut mihinkään, vaikka Heinolassa lisättiin lääkkeitä. Siellä pääsi sentään makailemaan. Otettiin uusia paineita, verikoe ja neurologisia testejä kahteen kertaan, näkemisen takia. Ensin hoitaja, ja sitten lääkäri, kun tuli päästämään minua klo 23.00 pois. Ei niissä mitään todennut. Vähän lisää verenpaine lääkkeitä, ja kotia seurailemaan. Oli muuten niin nuoren näköinen Virolainen lääkäri, ettei meinannut uskoa, että niin nuori voi olla jo lääkäri. Kai se johtuu omasta vanhasta iästä, että nuoret näyttävät lapsilta. Ikävä vain hänen Suomen kielen osaaminen, sillä en ymmärtänyt hänen ohjeistuksesta yhtään mitään.

Eilen keskiviikkona paineet ei juurikaan ottanut laskun merkkejä, enne kuin vasta ilta lääkkeen jälkeen. Tänään aamulla mittauslaite meni kaksi ensimmäistä kertaa error tilaan, mitä lienee olisi ollut tulokset. Mutta lääkkeiden jälkeen oli jo suhteellisen normaalit.

Tuli mieleen, että tämänkö takia olen nähnyt pitkän aikaa unia jo kuolleista sukulaisista. Vielä niin, että olen unessa tunnistanut ne. Yleensä näin ei ole ollut. Olikohan se merkki jostain, mene ja tiedä… No kaikki aikanaan, kaikille meille on aika.

Arvatkaapa mitä… Hain viime kevät talvella muutamaan digimarkkinointia käsittelevään koulutukseen. Laitoin silloin voivani aloittaa sen touko- tai kesäkuussa, mutta en niihin päässyt. Mutta nyt tuli kutsu koulutukseen. Nyt olen sitten kahden vaiheilla. Totta kai aloitan. Katsotaan olisiko siitä vielä jotain hyötyä työuralle. Kun aika varmaksi on joka paikassa kerrottu, ettei ole mahdollista päästä työkyvyttömyys eläkkeelle, vaikka olisi pää kainalossa.

Pitää vaan keksiä sellainen työharjoittelu paikka, jossa voin käydä Espanjassa, jos sinne tässä nyt kohta jo päästäisiin takaisin. Baronalta kysyin jo, katsotaan mitä vastaa. Sinnehän minun piti töihin mennä, jos kaikki olisi mennyt niin kuin piti.

Eilen laitettiin viestiä asianajajalle, onko edes kysellyt pankista mitään, ei kuulemma ole. Vittu, vois se nyt edes yrittää jotain palkkansa eteen. Tai sanoisi ettei kiinnosta, niin otetaan joku toinen. No lupasi alkaa kyselemään.

Tämmöistä tapahtunut näihin päiviin. jatketaan tästä. Moi!

29.8.25

Eilen ja tänään verenpaineet jatkoivat heittelyä, miten sattuu. Eilen soitin Heinolan arvauskeskukseen. Hoitaja sanoi laittavansa minut perjantaiksi lääkärin soittolistalle kiireellisenä.

Tänään sama hoitaja soitti lääkärin puolesta, kyseli kaikkea stressistä ym. Sanon stressistä, että ei kai tässä kummempia ole. Mitä nyt, ettei ole asuntoa, eikä pankkitilit auki rahanpesu epäilyn takia. – Hoitaja naurahti, jaa ei mitään ihan pieni stressin poikasia! – Minäpä kirjoitan ne tänne ylös.

Pitää jatkaa testejä ensiviikkoon asti, kun on ne laboratorio kokeet ja EKG.

Sitten tuli mieleen tällainen aihe, vaikka sinne you tube kanavalle, tai podcast aiheeksi!

Tämän kirjoituksen ajatus lähti aamuteeveen tekemästä haastattelusta. Jonka innoittamana lähdin kirjoittamaan tätä tekstiä. Pyörittämään ajatuksia eri kohderyhmiin jaetuista ihmisistä, joista julkisuudessa puhutaan. Tai millaiseksi he itsensä tulkitsevat. Millaiseksi he itse itsensä kokevat, se mitä olen kuullut heidän itse puhuvan, tai mitä olen kuullut ulkopuolisten puhuvan. Tai mitä olen lukenut, kuunnellut. Täyttä faktaa tässä kirjoituksessa ei ole muu kuin itsestäni kirjoitetut asiat.

JOHDANTO.

Podcast aiheena ihmiset, joilla on ollut jokin alla mainituista. haastattele ihmisiä, ei syyn synnystä, tai olemassaolosta, vaan millainen ihminen on, millaiseksi hän itsensä mieltävät sen johdosta mistä hän kärsii. haastattelun voi tehdä julkisesti, tai anonyymisti, jolloin asian kerron yksin omassa lähetyksessä. kysele viranomaisilta syyt, miksi he mieltävät tietyt sairaudet korjautuneeksi, ja mistä syystä.

Minä  55 v.

Ennen 18 ikävuotta, nuoruudesta en muista juurikaan mitään.

kahdenkymmenen ikävuoden kummankin puolin (18-23 v) ollut väärässä seurassa, seurauksena tuomio ja rangaistus. Joka johtui pääasiassa varastelusta. Mutta siihen ei liity päihdetaustaa, jota kaikki viisaammat (lääkärit, muut viranomaiset) on ensimmäisenä kyselleet.

Nykyisin, vuosikymmenen ajan, useampi masennus jakso, terapiahoito, lääkitys, ADD diagnoosi, jota ollaan tutkimassa ADHD muotoon. Tules vaivat, polvien tekonivelet, olkapää vailla tekoniveltä. Ja muutamia muita.

Ihmiset, joista kirjoitetaan/puhutaan, ”on tehnyt, on ollut, on sairastanut” sanoilla. Suurin osa julki tuoduista ihmisistä, ”on joskus käsitteellä” ollut jotain. Joistain asioista puhutaan sanalla, mm. Alkoholisiti on aina, narkkari on aina, ja niin edelleen. Onko ne aina? Toki moni ihminen taistelee näitä asioita vastaan vuosia, ettei retkahda uudelleen. Pidempään raittiina olleet ovat puhuneet, ettei se enää ole taistelua. Mutta ei uskalla kokeilla, koska pelkää retkahtamista. Uskon tuon, jokin kipeä asia/tapahtuma saa välttelemään sitä, ettei se uusiudu. Syöpäpotilas on aina syöpäpotilas, näin se ainakin kerrotaan, enkä lähde tätä vähättelemään.   Mutta jos se on saatu onnistuneesti poistettua kokonaan, niin onko hän kuitenkin aina syöpäpotilas? Onko mielisairas aina mielisairas, vaikka se olisi lääkkeillä hoidossa? Entä masentuja, ja muut vastaavat. Nivelrikko potilas on niin kauan nivelrikko potilas, kunnes hänelle on vaihdettu tekonivel. Näin ainakin eläkeyhtiö ja kela kertoo. Tiedän tapauksia, jossa on haettu työkyvyttömyys eläkettä, tules vaivoihin vedoten. Kun ne on korjattu, niitä ei edellä mainittujen tahojen mukaan enää ole. Näin voisi ajatella lääkkeitä syövistä ihmisistäkin. Kun vaiva, vai onko ominaisuus, on saatu lääkkeillä korjattua, eikö niistäkin voisi silloin ajatella, että vaivaa ei enää ole.

Entä miten on näiden kansan ihailemien julkisrikollisten, ovatko ne nyt entisiä rikollisia, kun ovat kertomansa mukaan lopettaneet rikokset, päässeet vankilasta, eronneet jengeistä. Vai mielletäänkö heidät aina rikollisiksi. Laki ainakin leimaa heidät tietyksi ajaksi rikollisiksi. Onko tiedossa, liikkuuko nämä kaverit kuitenkin vielä samojen tuttujen kanssa, kun asuvat samoilla paikkakunnilla? Eihän ”lääkkeet” ole silloin purrut. Eikö lääke olisi näille silloin uudet kaveripiirit. Kuka niitä seuraa, onko siihen jonkinlainen resepti?

Eikä ketään tietenkään kiinnosta lukea ihmisestä, joka kertoisi esimerkiksi polvinivelen loppuun kulumisen, ja uuden polvinivelen leikkauksesta, ainakaan jos sen ympärille ei liity jymyjuttua. Esimerkiksi joku huippu urheilija, jonka syöksykierre alkoi kyseisen vaivan takia.

Tai päihdeongelma, jos se ei kosketa julkisuuden ihmistä. Toki tänä päivänä pinnalle saattaa nousta muitakin ihmisiä monien sosiaalisten medioiden kautta.

Mielisairaat sairaalassa, Ja muuten moni vammaiset, kukin mistäkin syystä ovat pääsääntöisesti eläkkeellä, ja syystä. Eikä niistä tietenkään haluta paljoa kirjoitella, eikä he itse ole välttämättä kykeneviä itse päättämään tarinoistaan, tai luvasta kirjoittaa niistä. Enkä tietysti itse henkilökohtaisesti sellaisesta haluaisikaan mitään revittely kirjoituksia lukea. On toki paljon sairastapauksia, joissa pahaa mieltä on aiheutunut vanhemmille, sukulaisille, ystäville, tapauksia, joista halutaan puhua. Varsinkin kun ne on tapahtunut lapsille.

Tästä päästään taas näihin julkisrikollisiin, niiden edesottamuksia puhutaan heidän näkökannan kautta, kuinka mitenkin ovat joutuneet kärsimään. Mutta ei heidän uhreistaan, paitsi jossain vakavissa henkirikos, tai vapaudenriisto, ja pahoinpitely tapauksissa. Niillehän lääke on vankila, sen jälkeiset viranomais- seurannat.

31.8.25

Perjantai meni kaljaa juodessa. Tai ilta vaan. Aloiteltiin janojuomana, kun tehtiin puu töitä. Ilta sitten pelattiin pelejä, ja parannettiin maailmaa. J ja E lähti illasta käymää kaupungilla. E kanssa vielä hetki juteltiin, ja mentiin aikaisemmin nukkumaan.

Nyt kun on viikot ollut selvänä, niin krapulat ovat isompia. Lauantai meni makaillessa, aina klo 16.00 asti.

2.9.25

Sen verran heti tämän päivän aamu kuulumisia, että verenpaineet olivat ihan ok. Jos ne alkaisivat tasaantumaan.

Lauantain laiskottelun jälkeen päätettiin lähteä Paistjärvelle viettämään Suomen ladun vuosittain järjestämää nuku yö ulkona kampanjaa. Sekä Venetsialaisia.

Vettä satoi koko päivän. Vielä illallakin, kun lähdettiin. Tarkoitus oli mennä sinne missä oltiin viimeksikin, koska siellä oli mukava grillikatos, jossa pystyy olemaan, vaikka vettä sataa.

Siellä oli jo ihmisiä, niin emme viitsineet mennä. Kierrettiin kolme muuta paikkaa, jossa on laavut, mutta joka paikassa oli ihmisiä. Hyvin tempaus saanut ihmiset liikkeelle, vesisateesta huolimatta. Koiran takia ei menty, vaan ajettiin takaisin Heinolaan. Jokunen ilotulitus nähtiin.

Lähdettiin sunnuntaina kokeilemaan uudestaan, ”tuskin siellä enää ihmisiä on, kun lomatkin ovat ohitse”.

Tyhjää oli, joten telttailu alkakoon. Vettä satoi toki vieläkin. Päätettiin viettää aikaa grillikatoksessa niin kauan, että vesisade loppuu.

Paikan polttopuut olivat ihan märkiä. Tehtiin rakovalkea, koska se tuottaa mukavasti ja pitkää lämpöä. Mutta puiden kosteuden takia meillä meni sen sytyttämiseen ainakin 3 tuntia. Sittenkään se ei palanut ihan niin kuin sen kuuluisi. Jouduttiin tekemään sen alle tulet, että isot puut kuivuvat. oli toki tekemistä pitkälle yöhön. Kun saatiin se kunnolla palamaan, laitettiin ympärille halkoja kuivumaan. Antoi niin paljon lämpöä, että joutui heittämää pitkät vaatteet pois.

– Kun saadaan tarpeeksi puita kuivaksi, niin hyvin voidaan olla tiistaihin asti, sanoin.

Laitettiin teltta pystyyn ja pumppailtiin Temusta ostettu patja täyteen. Se tuntui ihan toimivalta 2 hengen patjalta, kun se täytettiin sisällä. Paksuutta sillä 10 cm. Vittu, eihän siinä tietenkään ilma pysynyt kuin max tunnin. Toiseksi ostettiin toinen 3 vuoden ajan makuupussi. Se on minun kokoiselle todella ahdas, en saa edes käsiä sivuille suoraksi, vaikka se on ihan normi makuupussin kokoa. Olen kuitenkin keskiverto Suomalaisen miehen kokoinen. (181/93) ”Millaisia kirppuja nämä muut vaeltajat ovat”? Mitä näistä opimme? Halpaa ja hyvää ei ole olemassa. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, sanotaan. Vaan ilman luottotietoja on pakko ostaa halpaa.

No joo, en nukkunut koko vitun yönä. Patjaankin pumppailtiin pari kertaa lisää ilmaa yön aikana.

Oli väsy, ja melko huono olo edellisestä illasta, kun taisteltiin niiden tulien kanssa. Minulle tuli helvetin huono olo, kun puhaltelin hiilloksiin. ilmeisesti verenpaineet laskenut liian alas. En ottanut illalla, kun yhden pillerin.

Ajateltiin ensin et olisi oltu päivä vielä rantsussa, käyty kävelemässä, kun aurinkokin alkoi paistamaan.

Syötiin aamupala, täytettiin vielä kerran se saatanan patja ja uitettiin vedessä, jos oisi nähty mistä se vuotaa. Mutta ilmeisesti se joko vuotaa niin monesta paikasta pikkuhiljaa, ettei se antanut vedessä kuplia, tai ei tehty sitä kunnolla. Roskis kamaa koko paska.

– Vittuun koko telttailu, eiköhän tämä ollut tässä, sanon. – Ainakin niin kauan kun, ehkä saadaan joskus rahaa, että saadaan kunnon kamppeet. Löysin yhden makuupussin, joka olisi väljempää kokoa, mutta se maksaakin jo 230 euroa. Puolet kuukauden ruokarahasta. Eli ei ainakaan tälle kaudelle lähdetä enää minnekään.

Minun huonon olon takia alettiin laittamaan kamoja kasaan.

Eilinen menikin pitkälti nukkuessa. Heräsin joskus klo 19.00 illalla, kävin vähän syömässä ja katsoin muutaman jakson sarjaa, siinäpä se.

J aloitti tänään tekemää töitä firmalle, josta se potkittiin kesäkuussa pois. Teki niille alihankinta omalla yrityksellä. Siellä oli muutama kaveri, jotka ei tykännyt siitä, kun J teki etätöitä. Olivat kateellisia, kun itse joutuivat olemaan toimistolla. Ja J nautti Espanjan lämmöstä. Saivat johtajan lopettamaan J sopimuksen. Mutta nyt huomanneet kuinka paljon J teki heille työtunteja. Ovat ihan kusessa. Joutuivat ”lakki kainalossa” soittamaan sitä takaisin töihin. Nämä kaksi kateellistakin on nyt niin mielin kielin. Nyt vaan keksittävä kuinka laskutetaan, kun ne tilit ovat edelleen kiinni, myös J firma on kiinni.  

Asianajajasta huolimatta laitettiin itse pankkiin torstaina kysely, missä mennään? Ei ole vastanneet mitään.

Nii joo, mietin mitä aikaisempi tarkoitti, ymmärrän sen nyt.

Kello on 0.00. Humalatila kohtuullinen, väsymys suurempi. Kirjoitus taito/tahti todella hidas. Haluan kuitenkin kirjoittaa jotain ylös.

Tehtiin tänään useampi koe video, joita opettelen editoimaan koulua varten. Eikä vain sitä, vaan itsellekin.

Videoilla näkyy minä ja puoliso, joka silmin nähden on humalassa. jouduin monesti kehottamaan nostamaan katsetta kameraan. yhtä kaikki, tämä on vain harjoitusta.

En ole itsekkään täysin järjen ja mielen vaakatasossa. Olenko sitä ikinä, vain lääketieteen osaaja voi sen kertoa. Ne ovat ihmisiä, jotka tietävät ihmisen mielestä, ja järjen tallessa olosta kaiken. Niihin on uskominen. Ovat kuitenkin asiaan oppineita.

Yritin kertoa ajatuksia pienessä hönössä, mutta Wordi oli viisaampi. joten lopetin. Ajatus oli kiva. Ehkä palaan siihen selvinpäin. Hain juttua netistä, joka sotki koko sivun, enkä jaksa alkaa kirjoittaa uudestaan. Asia koski aivoja, sen käytöstä. Miten tavallinen ihminen prosentuaalisesti sitä käyttää, verrattuna ”viisaisiin ihmisiin”. Mietin itsekseni, ja haluan tästä ottaa selvää. Toki vain pinnallisesti googlen avulla.

Onko eroja koulutettujen ja ei koulutettujen välillä. Missä se näkyy, millä mittarilla sitä mitataan. Tähän palaan. Onko se mensan testi kaiken kattava. Sen suhteen voidaan olla montaa mieltä. Aiheena tämä minun bodissa.

5.9.25

Pari päivää taas vierähti, vaan eipä sitä paljoa ole tapahtunutkaan.

Verenpaineet heittelevät edelleen mihin sattuu. Eilen kävin työkkärissä, jossa armahdettiin joulukuuhun asti, kun tässä tehdään sitä työkyky arviointia, joka kuulema voi viedä aikaa. Mutta sen koulutuksen puolesta joudun hakemaan lääkäriltä B lausunnon, jos meinaan jättää käymättä. No en meinaa koska haluan ainakin käydä ne teoriaopinnot. Työharjoittelusta en sitten tiedä. Oli vielä alkuvuodesta sellainen tiedossa, nyt ei ole. Ja kaikkiin paikkoihin mistä kysynyt, on tullut kielteinen vastaus, tai ei ole vastattu mitään.

Mitä olen katsellut digimarkkinoinnin työpaikkoja, niin kaikki harvat paikat mitä on auki, niin haussa on korkeakoulu koulutuksen omaavia työntekijöitä. Eli jos äkkiä ajattelee tätä koulutusta, niin se on ihan huuhaata. Ei sillä mihinkään töihin pääse. Toki jos oma yritys olisi tai perustaisi sinne siitä saattaisi saada jonkinlaista oppia.

Koulutus on siis työvoima viranomaisen tapa muokata työttömien määrää. Koulutus menee samaan kategoriaan sen kirjanpidon perusteet koulutuksen kanssa, minkä Rastor instituutti järjesti.

Loppu kokeessa piti tehdä keksityn yrityksen 3 vuoden tilinpäätökset. En saanut sitä menemään oikein. Aloin laittamaan sinne omia lukemia niin että sain taseet ym. menemään suurin piirtein tasan. Läpi meni, suurin onnitteluin. Eli eivät edes tarkistaneet niitä.

Mutta ainahan tuollaisista saa ainakin jonkinlaista yleissivistystä, ja tekemistä päivään. Sen puoleen mielelläni sen aloitan, vaikka en loppuun asti kävisikään.

Eilen aloin opettelemaan capcut ohjelmaa. Jos sitä jotain videoita alkaa tekemään, niin osaisi ainakin perusteet editoinnista. Ihan kivalta ohjelma tuntuu. Ja toimii perusasiat ilman maksuja. Jos tarvitsee edistyneitä juttuja, se maksaakin sitten 300 vuodessa. Eli ei ainakaan näillä tuloilla makseta. Toki tarvitsekaan tällä oppimäärällä muuta.

Tänä aamuna kävin verikokeessa, EKG,  ja huume testissä. Kaikki liittyy tähän työkyky arviointiin.

Kun luin tuota omaa esittelyä, niin luulisi kaikella, sillä mitä itsestäni kerroin riittävä jo ”niuanniemelle” !

Aloin opettelemaan myös laittamaan näitä juttuja sinne omalle sivulle. Jos sitä joskus joku haluaa lueskella.Kirjoitus kurssi en nyt ole vaihteeksi käynyt vähään aikaan. Mutta tämä tavallaan edistää sitä koko ajan.

Tänään aamu teeveessä puhutaan maahanmuuttajien perustamista yrityksistä. Ärsyttää kun monista asioista ei puhuta kokonaisvaltaisesti. Kerrotaan vain positiiviset asiat, jotta kuulostaa hienolta.

Sanoivat että noin 40 % uusista yrittäjistä on ulkomaalaisia. Toki heille se on helppoa. Saavat suoraan kaikki tuet. Pizzeriat saa alkoholiluvat jne. Heiltä ei voida tutkia mitään taustoja, niin kuin suomalaisista. Ei tiedetä mitä kaikkea paskaa on takana sieltä mistä tulevat. Suomalaiset ei saa moniakaan lupia, jos on vähänkin sanaomista asioiden hoidossa.

Entä mitä nämä Woltti, Boltti mitä näitä taksi kuskeja ja ruokakuriireja, mitä kaikkia niitä on. Jos koskaan olet mennyt niillä johonkin. Eihän sillä hinnalla kukaan elä, kun siitä otetaan kaikki viranomais- maksut pois. Mutta nämä maahan muuttajat saavat kaikki valtion tuet siihen päälle. Ei ehkä juuri se, kuka sitä tekee, mutta toinen puolisko.

Nyt muihin tekemisiin. BYE

7.9.25

Hellurei ja hellät tunteet.

Taas on leikitty pari päivää kaivinkoneella M ja E raksalla. Huomenna pitäs vielä mennä. Saa taas ystävän projektia eteenpäin. Ja me saatu palkaksi 3 päivän ruuat ja juomat. Rahaa ruokaa meillä kokonaiset 114 euroa. 3 viikko, niin tulee seuraavan kerran, jee. Niska ottaa tuossa koneella ajosta niin paljon itseensä, et tänä aamuna oli kipeänä itse kaularanka, mitä harvemmin on ollut. Aamusta piti ottaa relaksantti, särkylääkettä, ja pami. Illaksi M anto lyrikan muiden lääkkeiden kyytipojaksi. Jos se vielä huomisen näillä eväillä jaksaa.  Vähän jännittää tuo särky rangassa, kun se on sen verran vajaa, et lääkäri sano et se on kohta senkin leikkaus, kun alkaa ydin falskaamaa. Kysyin lääkäriltä et, kun tulee se päivä, niin neliraaja halvaannunko? Sano et, alkaa ensin kädet ja yläkroppa kipuilemaan. Mutta en välittäsi kokea sitäkään.

Vittu et osaa olla monenlaista. Vaikka ei nuo sillain päivittäistä arkea häiritse, kun on vaan lääkitys kunnossa. Nuo Relaksantit ei vaan enää meinaa tepsiä. Pitäs pyytää jotain uusia relaksantteja.

nyt pizza palalle.

10.9.25

Huomenta.

Oltiin tuossa 3 päivää auttamassa ystäviä talo projektissa. Ajelin kaivinkonetta, tehden pihaa kuntoon. Aikamoista rytkettä kun ei ole hetkeen konetta ajanut. Kolmantena päivänä kädet rallattivat niin, ettei pysynyt kahvikuppi kädessä. On vielä tänäänkin melkein sama meininki. Tulee näitä virhelyöntejä melko paljon.

Mietityttää vaan tuo koulun alku, miten se sujuu, kun joutuu koneella tekemään töitä. No onneksi sen voi keskeyttää, jos ei onnistu. Tarvis vaan lääkärin B todistus. Olisi toki. kiva käydä se, ainakin ne teoriatunnit. Saisi itselle tietoa some mediasta.

Saatiin kuin saatiinkin asuntotarjous Lahdesta, olen aivan yllättynyt, koska aikaisemmin kaikki sanoneet, ettei tarjoa, kun ei ole mahdollista maksaa asuntoa, ettei saada tarpeeksi tukia. Avara ei tarjonnut asuntoa, sanoi että meillä on liikaa velkaa, joten ei saada asuntoa. Aika outo päätöksen syy. En ole ennen kuullut moista.

No mutta kuitenkin, hiukan helpottaa, kun tietää et pääsee kohta omaan asuntoon. Ja Lahteen täältä Heinolasta, missä en halua olla mistään hinnasta. Vaikka olenkin melko introvertti ja viihdyn kotona. Mutta tykkään sitten taas siitä, et kun lähtee kotoa, ei tarvitse ajaa autolla päästäkseen ihmisten ilmoille, kauppaan jne. Enkä täällä Heinolassa halua nähdä ketään. En tykkää tästä kylästä missään muotoa. Työttömänä salille pääsykin on tuloihin nähden ylihinnoiteltu. Täällä ei kerta kaikkia ole mitään. Jopa Vuotsossa tunsin oloni hyväksi, vaikka oltiin 350 ihmisen kylässä. Toki loppuvaiheessa halusin jo pois, kun siellä ei onnistunut mikään. Se jatkuva kotona istuminen alkoi kyllästyttää. Kun mitkään työt ei lähtenyt mitenkään käyntiin. Ja alkoihan ne etäisyydetkin vaivaamaan. Et kyllähän se loppujen lopuksi, kun Lapin lumo hävisi kiinnostus asua siellä. Ehkä jos oisi asunut siinä Saariselällä tai Ivalossa, oisi voinut vähän liennyttää, En tiedä. Kyllähän se pää paino on siinä, et päästäisi sinne Espanjaan. Mutta tähän välin nyt näin. Tässä alettava etsimään huonekaluja, astioita, kaikkea tarvittavaa, koska meillä ei ole mitään. Eilen saatiin ilmoituksia ilmaisesta sohvasta jne.

Toki nyt kun asuttu tässä veljen työkalukopissa, kun veljen äiti ei päästänyt meitä hänen tyhjään asuntoon, hän oli puhunut, et jos jäädäänkin tänne pidemmäksi aikaa niin, mihin hän sitten muuttaa. Vaikka tosiasia on, ettei hän ikinä muuta siihen asuntoon. Mutta nyt on myöhästä. Toki vaikka ei koskaan päästäisikään lähtemään mihinkään en todellakaan jäisi Heinolaan.

Kävin viime perjantaina laajassa verenkuvassa, työttömien terveystarkastuksen tiimoilta. Eilen tuli tulokset. Kolesteroli arvot kohollaan, sekä maksa arvot. Maksa arvot olivat reilu vuosi sitten myös kohollaan, silloin jouduin Rovaniemen keskussairaalaan, mikä sinällään oli ihan turhaa, kun siellä ei viikonloppuisin tapahdu yhtään mitään, kun sieltä lääkärit pistetään viikonlopuksi kotia, ja paikalle tulee muutama tuuraaja. Silloinkin sinne oli lentänyt etelästä jotain kandeja, ketkä ei tiennyt mistään mitään.

Katsotaan mitä nyt tapahtuu, joudunko sairaalaan. Mutta hyvä, että tutkittiin. Ja hyvä taas, ettei olla siellä Espanjassa, ei olisi edes tullut tietoon tämä. Jos olisi tullut, niin luultava paljon pahempana. Siellä sairaalassa oleminen olisi ollut ikävämpää, kun ei osaa Espanjaa. Eikä seillä luonnollisesti puhuta juurikaan Englantia. Toki onhan google kääntäjä. Jos ei oisi ehtinyt siirtää kirjoja sinne, niin toki ne olisi lähettänyt minut Suomeen.

On muutenkin ollut useamman päivän heikko olo, pyörryttänyt ja heikottanut. Onko sitten ollut pitkään nuo kohollaan, vai johtuuko kaikki nyt tästä meidän tilanteesta, se varmaankin selviää.

Tällä tavalla tähän päivään.

12.9.25.

Eilisestä vähän puhetta, enemmän tekoja. No joo, ehkä otin, ehkä en… Tein ensimmäisen you tube videon, jonka myös editoin itse. On sitä jokunen ihminen käynyt katsomassa. Se onko siitä hyötyä, tai onko siinä järkeä en tiedä. Mutta ainakin sitä oli kiva tehdä. Jotain ajan kulua päivään.

 Tänään kävin toisen kerran fyssarilla arvioimassa työkuntoa. Muistissa ei ongelmia. Keskittyminen ja käsien rallatus sitten aivan omaa luokkaansa. Sanoikin fyssari, et toivottavasti joku ottaa kantaa tuohon käsien vapinaan. Se on aika melkomoista, kun hetken jotain käsillä tekee. Ei ainakaan mihinkään fyysiseen ole näistä käsistä. Eikä oikein kunnolla tähän kirjoittamiseenkaan, kun tulee niin paljon virheitä. Vituttaa vaan, ettei se luultavasti juurikaan edistä eläkkeelle pääsyä. Pohti siinä, että onko tämä pysyvää. Kerroin että ainakin se on nyt 4 vuotta pysynyt, ja pahentunut. Toki Kelan lääkärit on viisaampia kuin tavalliset lääkärit. johon voisi tosiaan ottaa seuraavalla videolla kantaa. Siihen voisikin tehdä jonkinlaisen kässärin.

13.9.25

Kaikenlaista. Kattelin noita kelan juttuja. Siellä on niin paljon tekstiä, että pistävät tavallisen ihmisen pään pyörälle. Täytyy katsoa saako sieltä jonkinlaista juttua tehtyä. Mutta ainakin jos alan hakemaan omaa eläkettä, niin hyvä käydä läpi asiaa. Jotta osaa ainakin itse kirjoittaa niin kattavasti, ettei jää tulkinnan varaa.

Mutta yhtä kaikki, ei oikein nyt säteile päässä mitään kivaa. Vaan jos sitä saisi vaikka kerran viikkoa laitettua jotain nauhalle.

 Muutaman päivän, lähinnä sen jälkeen, kun ajoin sitä konetta 3 päivää ollut niska kipeä, ihan kosketus arka. ja korvat huutavat hoosiannaa. Vallan vitutukseen asti. Joutui ottamaa pamin relaksantin ja särkylääkkeen kyytipojaksi. Kun sitä saisi itseä sen verran niskasta kiinni, et jaksas alkaa jumppailee, niin niskaa, kuin koko kroppaa. En usko, että sille jaksaa tehdä mitään niin kauan kun tämä elo on tätä ”kommuuni asumista”. Kun ei tässä ole missään mitään. Tai ei täällä Heinolassa ole edes persaukisena työttömänä mahdollista alkaa käymää missään, kaikki on niin kallista. Kaiken aloittaminen maksaa. Toki on työttömälle vähän halvemmalla. Mutta sen aloitus maksaa niin paljon, ettei siihen ole mahdollisuutta. Täytyy nyt toivoa, että saadaan Lahden asunto ensi viikolla. Se kela saa luvan maksaa sen takuu vuokran. Tai sosiaalitoimisto. Toki onneksi Anne nyt lupasi sen rahan lainata. Kun voimme me sitten ensikuun vuokra jo maksaa. Kun J saa sen asumistuen kuitenkin.

Tänään katselin ehkä tulevaa sairaspäivärahan määrää, on se kuitenkin 1450. Verot pois niin jää reilu tonni. Kyllä minä sillä pärjään. En leveästi, mutta tulen toimeen.

Täytyy nyt maanantaina vaan sen hoitajan kanssa osata hoitaa asia siihen malliin, että on mahdollisuus saada se. En niin kovasti ole kiinnostunut aloittamaan sitä koulua. Aloittaa voin, muttei ole kiinnostusta mihinkään työharjoitteluun alkaa. Ainoa mihin nyt vois mennä on yritys B Mutta ei minulla hirveää hinkua ole alkaa olemaan siellä toimistolla. Vaikka kai ne hemmot siellä on ihan jees tyyppejä. Luulen et kyllä ne tarvis sinne ihmistä mainostamaan niitä. Voisihan sitä kysyä joiltain muiltakin. Tuolla vain asiat voi olla kaikkein helpoimmat. Jos ne osaavat käyttäytyä. Koska muuten siitä ei tule yhtään mitään. Minun hermo palaa kyllä melko nopeasti. Ja se et olisi työharjoittelu, niin toivoisin pystyväni tekemään kotona, ainakin osittain. Toki onhan se kiva saada jotain sisältöä päivään. Sisältöä siihen tulee jo sillä, että päästään kaupunkiin. Vaikka menee istumaan kahvioon, tuijottelemaan ihmisiä. kirjoitella niitä näitä. Saa kuitenkin eri lailla sisältöä päivään, verrattuna tuolla liiterissä istumiseen. Pääsee treenaamaa. Kun se aamuvuoro siellä PWG salilla aamuvuoro on halpa. En tiedä pääseekö aamussa saunaan, mutta se on pienin huoli. Mutta yhtä kaikki, kaikki muuttuu, kun pääsee ihmisten ilmoille. Tämä alkaa jo vituttamaa. En nyt välttämättä tuota autoa siihen kaupunkiin tarvitse. Kaikki on kuitenkin lähellä. Ja pakko tottua. Tosin eipä se Annekaan tuota autoa tarvitse. Maksimissaan kerran kaksi kuukaudessa. Niin hyvin voidaan se pitää. Täytyy sitä jotain pikku kauppaa siihen keksiä. Jos saisi vaikka tuosta tolppa kaupasta vähän lisä tuloja. En tiedä uskallanko talveksi lähteä konetta ajamaa lumihommiin, tämän niskan takia. Jos olisi lumen ajoa kuorma-autolla siihen voisin mennä. Jos T kykenee maksamaan siihen rahan revolutuuttiin. Näistä minun esiintymisistä tuskin alkaa mitään rahaa tulemaan, kun ei oikein keksi aiheita. Kukaan tuskin jaksaa tällaista vanhaa pierua ja sen edesottamuksia katsella.

Kirjoitusta tässä saa aikaiseksi ihan kohtalaisesti. Mutta näissäkään mitään järkeä ole. kiinnostavuuteen ainakaan. Vaan koskaan ei voi sanoa, ei koskaan.

Ainoa ikävä tosiasia tässä on nyt se, ettei Espanjaan lähtö ilmeisesti ole ihan heti näköpiirissä, toki rahallisestikaan, mutta myöskään tämän minun ”paskakropan” takia.